Järjestelytoimikunta (LOC) kävi tiiviitä keskusteluja FIG:n toimiston Louise Friis-Hansenin kanssa kaksi päivää 25.–26.3. Asialistalla oli kaikkea maan ja taivaan väliltä. Akuuteimmat asiat liittyivät Messukeskuksen tilojen katselmoimiseen ja vuokrasopimukseen sekä Working Weekin logon ja teeman kehittelyyn. Molemmat asiat ovat sittemmin edenneet hyvin: sopimus allekirjoitettiin 2.4. ja logon sekä teeman muoto alkavat olla valmiina.

Lokakuun puolessa välissä Tukholmassa pidettävässä yhdistetyssä Samhällsbyggnadsdagarna-tilaisuudessa ja pohjoismaisessa maanmittarikongressissa on yhtenä aiheena maanmittarin muuttuva rooli. Asialla on monia ulottuvuuksia alkaen ammatti-identiteetistä, koulutusohjelmien sisällöstä ja rakenteesta aina työmarkkinoiden ja yhteiskunnan tarpeisiin, alan ammattilaisten järjestäytymiseen eri yhdistyksiin ja käytännön työtehtävien muutoksiin. Kysymys roolin muuttumisesta tulee ehkä helpommin mieleen meille ”vanhoina aikoina” opiskelleille kuin nuorelle sukupolvelle, jolle se voi olla täysin epärelevantti, ellei peräti tyhmä kysymys. Siitä kuitenkin Tukholmassa puhutaan.

MIL myönsi vuoden 2014 tunnustuspalkintonsa 30.6–7.7.2013 Helsingissä pidetyn 25. kansainvälisen kartografian historian ICHC 2013 -konferenssin järjestäjille. Palkinto myönnettiin, koska konferenssi edisti merkittävästi suomalaisten kartografian historian tuntemusta maailmalla.

Maanmittausinsinöörien Liitto päätti kevätkokouksessaan Seinäjoella 21.3.2014 yksimielisesti kutsua Markku Villikan liiton kunniajäseneksi. Jo oli aikakin, ajattelee varmasti moni.

Maailmanhistorian 50. maanmittauspäivät järjestettiin Seinäjoella maaliskuussa. Päivät olivat hyvät ja ohjelma mielenkiintoinen ja osittain aiemmasta poikkeavakin, koska mukana oli oma sessionsa kansainvälisille asioille: miten maanmittaustehtävät on järjestetty muissa maissa. Esitykset kattoivat tilanteen muissa Pohjoismaissa, Hollannissa ja Itävallassa ja kuvasivat kolme melko erilaista maailmaa. Varsinkin opiskelijat tuntuivat olevan kiinnostuneita tästä ulottuvuudesta.

Syksy on tulossa, minkä voi havaita sekä luonnossa että muussakin maailman menossa. Hallitus pui valtion taloustilannetta budjettiriihessään ja esitti joukon toimenpiteitä, joilla taloutta on tarkoitus ohjata paremmalle uralle. Ainakin muutamat niistä tuntuvat ikäviltä suoraan yksityisen ihmisen näkökulmasta ja osa vaikuttaa elämään epäsuoremmin. Osasta ei tunnu vielä kukaan osaavan varmasti sanoa, mitä ne tarkoittavat käytännössä. Joka tapauksessa lähivuosina panostetaan lähinnä talouden alamäen kääntämiseen ylämäeksi.

Tämän vuoden vierailuni Norjassa jäi valitettavan lyhyeksi, koska ehtiäkseni valmistautua Maanmittauspäiville Kuopioon piti kotia kohti lähteä jo toisen kokouspäivän aamuna. Norjalaiset olivat siirtäneet päiviensä ajankohdan myöhemmäksi eli 18. ja 19.3. Tapahtumapaikkana oli viime vuoden tapaan Ski Oslon kaakkoispuolella.
Tapahtuman yleisenä teemana olivat maankäytön muutosprosessit kaupungeissa erilaisten rakentamishankkeiden valossa sekä myös riittävän asuntotuotannon syyt, ongelmat ja parantamismahdollisuudet. Aikaisempien vuosien tapaan tuntui yksityissektorin edustajilla, kuten Arild Sundella Areal og Eiendom AS:sta, olevan kova halu osoittaa, että heidän asiantuntemukselleen olisi paljon enemmän käyttöä kuin käytännössä nyt tapahtuu. Oslon kaupungin Sofie Søiland kertoi mielenkiintoisia esimerkkejä …

Viime aikojen häly poliisin rekisterissä olevasta presidentti Putinia koskevasta merkinnästä muistutti viranomaisten pitämien rekisterien ja niiden sisältämän tiedon merkityksestä yhteiskunnassa. Tietosisällön pitäisi olla kattava, ajantasainen ja oikea. Tietojen pitäisi olla myös, henkilösuojanäkökulma huomioon ottaen, mahdollisimman avoimesti ja laajasti käytettävissä. Vaikka Maanmittauslaitoksen ja kuntien ylläpitämissä kiinteistö- ja kirjaamistiedoissa on myös henkilötietoja, ei niihin onneksi yleensä liity Putin-sotkun kaltaisia ongelmia. Ettei mitään tuollaisia ongelmia edes tulisi, parannetaan rekisterien laatua koko ajan. Puuttuvia tietoja lisätään ja virheellisiä merkintöjä korjataan ja, totta kai, uudet tiedot päivitetään mahdollisimman nopeasti. Tämä taas on mahdollista vain, kun …

Helmikuun ensimmäinen viikonloppu on Tanskan maanmittariyhdistyksen DdL:n päivien ja vuosikokouksen vakioajankohta. Kokouspaikka, perinteinen Hotel Nyborg Strand ja monet osallistujat alkavat olla jo hyvin tuttuja. Tämän vuoden ohjelman teemana oli vesi, tai käytännössä ilmastonmuutos, jota ja jonka vaikutuksia käsiteltiin monesta näkökulmasta osittain kahdessa rinnakkaisessa luentosarjassa.
Ympäristöministeri Ida Auken aloitti päivät lyhyellä johdannolla Tanskan hallituksen aikomuksiin ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi. Puhe liikkui kuitenkin niin yleisellä tasolla, ettei siitä ulkomaalainen juuri saanut kiinni. Michael Starbaek Christensen EU:n komissiosta sen sijaan ei tuntunut pelkäävän yksityiskohtia, eikä yrittänytkään puhua lyhyesti. Hän muistutti, että sopeutumistoimenpiteet tulevat yhä vaikeammiksi, …

Vuoden alun tehtäviin kuuluu aina liiton hallituksen järjestäytyminen, mikä kävi tänä vuonna suhteellisen helposti. Kun hallituksen kokoonpano ei muuttunut, ei pidetty myöskään tarpeellisena muuttaa tehtäviä. Maanmittarikillan edustaja kuitenkin vaihtui.
Avoin data puhututtaa niin Suomessa kuin maailmallakin. Tanskassa on panostettu digitaaliseen asiointiin ja tiedon käyttöön. Hallituksen digitalisointistrategian ennustetaan toteutuessaan tuottavan satojen miljoonien kruunujen säästöt. Suomessa Maanmittauslaitoksen kokemukset maastotietojen avaamisesta ovat olleet positiivisia. Käyttö on lisääntynyt moninkertaisesti, ja kaikki tietoa ladanneet ovat toimineet lisenssiehtojen mukaisesti. Mahdollisuus on tuottanut jo suuren joukon käyttökelpoisia palveluita. MML:n yhtenä tärkeänä tavoitteena on saattaa sen keräämät tietovarastot laajaan …