Maailmanhistorian 50. maanmittauspäivät järjestettiin Seinäjoella maaliskuussa. Päivät olivat hyvät ja ohjelma mielenkiintoinen ja osittain aiemmasta poikkeavakin, koska mukana oli oma sessionsa kansainvälisille asioille: miten maanmittaustehtävät on järjestetty muissa maissa. Esitykset kattoivat tilanteen muissa Pohjoismaissa, Hollannissa ja Itävallassa ja kuvasivat kolme melko erilaista maailmaa. Varsinkin opiskelijat tuntuivat olevan kiinnostuneita tästä ulottuvuudesta.

Vuoden 2013 pohjoismaisen yhdysmieskokouksen järjestelyistä vastasi Suomen yhdistys. Kokous järjestettiin Helsingissä ja Espoossa 8-10.8.2013. Yhdysmieskokous keräsi yhteensä 12 edustajaa ja 8 avecia Suomen helteeseen.

Syksy on tulossa, minkä voi havaita sekä luonnossa että muussakin maailman menossa. Hallitus pui valtion taloustilannetta budjettiriihessään ja esitti joukon toimenpiteitä, joilla taloutta on tarkoitus ohjata paremmalle uralle. Ainakin muutamat niistä tuntuvat ikäviltä suoraan yksityisen ihmisen näkökulmasta ja osa vaikuttaa elämään epäsuoremmin. Osasta ei tunnu vielä kukaan osaavan varmasti sanoa, mitä ne tarkoittavat käytännössä. Joka tapauksessa lähivuosina panostetaan lähinnä talouden alamäen kääntämiseen ylämäeksi.

Markku Villikka nimittiin toukokuussa 2013 Nigeriassa pidetyssä FIG:n yleiskokouksessa järjestön kunniajäseneksi. FIG:n presidentti CheeHai Teo vieraili kesällä Helsingissä ja luovutti Markulle kunniamerkin ja kunniakirjan. Ehdotuksen asiasta FIG:lle tekivät MIL ja MML.

Aalto-yliopiston geoinformaatio- ja paikannustekniikan professori Kirsi Virrantaus on saanut ICA:n (International Cartographic Association) ICA Honorary Fellow –kunnianosoituksen. Kunnianosoitus myönnettiin hänelle ICA:n konferenssissa Dresdenissä elokuussa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun ko. kunnianosoitus on myönnetty suomalaiselle.
http://icaci.org/honorary-fellowship-for-kirsi-virrantaus/

Viron EGÜ järjesti kevätkonferenssinsa 1.3.2013 Pärnussa. Paikalla oli myös edustajat Norjasta, Liettuasta sekä Suomesta.
Konferenssi on yksipäiväinen tapahtuma, jossa aihepiirit vaihtelevat itkehityksestä geodesiaan. Osallistujia päivillä oli noin 150, ja osallistujat tulivat pääasiassa maanmittausalan yrityksistä. Monet Suomessa julkisen sektorin suoritettavat tehtävät ovat Virossa yksityisten yritysten toimialaa.
Konferenssin avauspuheenvuoron piti asunto- ja viestintäministeriöstä johtaja Margus Sarmet. Hän esitteli hanketta, jossa on tarkoituksena rakentaa valtakunnallinen tietojärjestelmä (VRIS – võrgurajatiste infosüsteem), jonne koottaisiin tietoja yhdyskuntaa palvelevista maanalaisista ja maan päällisistä verkostoista.
VRIS on tarkoitus toteuttaa tukeutuen rajapintoihin. Tietoja ei kerätä yhteen keskitettyyn tietokantaan, vaan tiedot haetaan aina …

Tämän vuoden vierailuni Norjassa jäi valitettavan lyhyeksi, koska ehtiäkseni valmistautua Maanmittauspäiville Kuopioon piti kotia kohti lähteä jo toisen kokouspäivän aamuna. Norjalaiset olivat siirtäneet päiviensä ajankohdan myöhemmäksi eli 18. ja 19.3. Tapahtumapaikkana oli viime vuoden tapaan Ski Oslon kaakkoispuolella.
Tapahtuman yleisenä teemana olivat maankäytön muutosprosessit kaupungeissa erilaisten rakentamishankkeiden valossa sekä myös riittävän asuntotuotannon syyt, ongelmat ja parantamismahdollisuudet. Aikaisempien vuosien tapaan tuntui yksityissektorin edustajilla, kuten Arild Sundella Areal og Eiendom AS:sta, olevan kova halu osoittaa, että heidän asiantuntemukselleen olisi paljon enemmän käyttöä kuin käytännössä nyt tapahtuu. Oslon kaupungin Sofie Søiland kertoi mielenkiintoisia esimerkkejä …

Maanmittauspäivät järjestettiin tänä vuonna Savonmualla Kuopiossa ja ne houkuttelivat paikalle yli 700 osallistujaa. Kuopion musiikkikeskus tarjosi hyvät puitteet viralliselle ohjelmalle ja näyttelyille. Luennoilla ja tietoiskuissa käsiteltiin maanmittausalan aiheita laidasta laitaan. Kuopion päivien luentomateriaalit ovat nähtävillä Kuopion kaupungin sivuilla osoitteessa www.kuopio.fi/maanmittauspaivat.
Päivien avajaispuheenvuorossaan Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen luotasi mielenkiintoisella tavalla maanmittauksen nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Suomen Maanmittausinsinöörien Liiton tunnustuspalkinnon, kivipyykin numero 24, sai Tampereen kaupunki edelläkävijyydestään kunnan paikkatietojen avaamisessa. Palkinnon jakoi liiton puheenjohtaja Pekka Halme.
Liiton kevätkokous pidetään perinteisesti Maanmittauspäivien ensimmäisenä päivänä, luento-ohjelman päätyttyä ja ennen iltajuhlaa. Virvoketarjoilu ja mielenkiintoinen asialista houkutteli paikalle viitisentoista …

Viime aikojen häly poliisin rekisterissä olevasta presidentti Putinia koskevasta merkinnästä muistutti viranomaisten pitämien rekisterien ja niiden sisältämän tiedon merkityksestä yhteiskunnassa. Tietosisällön pitäisi olla kattava, ajantasainen ja oikea. Tietojen pitäisi olla myös, henkilösuojanäkökulma huomioon ottaen, mahdollisimman avoimesti ja laajasti käytettävissä. Vaikka Maanmittauslaitoksen ja kuntien ylläpitämissä kiinteistö- ja kirjaamistiedoissa on myös henkilötietoja, ei niihin onneksi yleensä liity Putin-sotkun kaltaisia ongelmia. Ettei mitään tuollaisia ongelmia edes tulisi, parannetaan rekisterien laatua koko ajan. Puuttuvia tietoja lisätään ja virheellisiä merkintöjä korjataan ja, totta kai, uudet tiedot päivitetään mahdollisimman nopeasti. Tämä taas on mahdollista vain, kun …

Maanmittausalaa eli kiinteistötaloutta ja geoinformatiikkaa opiskellaan nykyisin Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakouluun kuuluvalla maankäyttötieteiden laitoksella. Ensi syksynä aloitettava uudenmuotoinen kandidaattikoulutus aiheuttaa huomattavan muutoksen näiden opintojen rakenteeseen ja myös ensi kevään opiskelijahakuun.
Opinnoissa edetään kaksiportaisen mallin mukaisesti. Ensin suoritetaan tekniikan kandidaatintutkinto ja sen jälkeen diplomi-insinöörin tutkinto. Insinööritieteiden korkeakoulussa on ensi keväästä lähtien vain yksi kandidaattiohjelma ja siinä kolme hakukohdetta eli pääainetta: kone- ja rakennustekniikka, energia- ja ympäristötekniikka ja rakennettu ympäristö.
Tekniikan kandidaatin tutkinto luo perustan osaamiselle, jota syvennetään diplomi-insinöörin tutkinnossa. Kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä, ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Kandidaattivaiheen jälkeisen …