Aalto -yliopiston geoinformatiikan ja kartografian professori Kirsi Virrantaus on ensimmäinen palkinnon saanut suomalainen. Virrantaus on yksi kansainvälisesti tunnustetuimmista suomalaisista paikkatietoalan uranuurtajista. Hän on ollut mukana useissa kansainvälisissä paikkatietoalan yhdistyksissä (ICA, FIG, ISPRS, ScanGIS) sekä vaikuttanut merkittävästi paikkatietoalan opetukseen Suomessa. GI Nordenin tunnustuspalkinto on jaettu vuodesta 2006 lähtien.

EU-jäsenmaiden yhteinen oikeusasioiden sähköinen palveluportaali E-justice on avattu heinäkuussa. Portaaliin on luotu kullekin jäsenmaalle omat asiakohtaiset kansalliset sivut. Alkuvaiheessa portaaliin kootaan tietoiskuja jäsenmaiden tuomioistuin- ja oikeusjärjestelmistä. Sivustoilta löytyy ohjeet esimerkiksi siitä, miten kansalainen voi nostaa kanteen toisessa EU-maassa.  Suomen kansalliseen osioon on tarkoitus tehdä linkit muun muassa www.oikeus.fi-, www.om.fi– ja Finlex -sivustoihin. Lisäksi oikeusministeriö on yhteistyössä Maanmittauslaitoksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen kanssa kokoamassa suomi.fi– ja yrityssuomi.fi -portaaleihin sähköisen oikeuden ja asioinnin e-justice-sivuston, johon tehdään linkit komission portaaliin ja kansallisiin sivustoihin.
Eurooppalaisessa tietojenvaihdossa on jo edetty pitkälle muun muassa kaupparekisteriyhteistyössä (EBR) ja …

Tekla on julkaissut paikkatietopohjaisen sähköisen järjestelmän asiakaspalautteen ja muun asiakasviestinnän hallinnointiin. Järjestelmä soveltuu kuntien, virastojen ja yritysten sekä niiden asiakkaiden väliseen, kahdensuuntaiseen viestintään; palautteen keräämiseen, käsittelyyn ja siihen vastaamiseen sekä asiakkaille ja sidosryhmille suunnatun tiedon välittämiseen ja keräämiseen.
Palautejärjestelmä on tarkoitettu esimerkiksi asiakaspalvelun työvälineeksi. Puhelimitse, sähköpostitse ja palvelupisteissä saatu palaute voidaan syöttää internetjärjestelmään, jolloin eri kanavien kautta tulevat palautteet tallentuvat samaan paikkaan. Asiakas voi antaa palautteen myös suoraan internetjärjestelmässä.
Järjestelmän etusivulla palautteen antaja valitsee, mitä asiaa palaute koskee. Palautteen lajit määritellään vastaanottajan tarpeiden ja organisaation mukaisesti – esimerkiksi kunnissa palautteita voi antaa …

Ympäristöministeriö vahvisti 30.3.2010 Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan. Kaava-alue sijoittuu Itä-Lappiin Savukosken kuntaan.
Suunnitteilla olevan kaivoshankkeen tavoitteena on hyödyntää alueen fosforimalmiesiintymää rakentamalla kaivos ja mahdollisesti rikastamo, jonka tuotteita olisivat fosfori ja rautarikaste. Vaihemaakuntakaavassa onkin esitetty 58 neliökilometrin suuruinen kaivosaluevaraus sekä sadan kilometrin pituinen ratalinjaus välille Kelloselkä-Sokli.
Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavalla korvataan osa Itä-Lapin maakuntakaavassa olevista aluevarauksista. Vaihemaakuntakaava käsittää vain kaivoshankkeen kannalta keskeiset merkinnät ja aluevaraukset. Lisäksi se ohjaa jatkosuunnittelussa muun muassa huomioimaan erityisesti poronhoitoon ja luontoarvoihin liittyvät näkökohdat.
Kaavasta tehtiin määräajassa kuusi valitusta, jotka hylättiin.
Ympäristöministeriö

Ympäristöministeriö vahvisti 30.3.2010 Kemi-Tornion alueen ydinvoimamaakuntakaavan. Kaava-alue sijoittuu Simon kunnan, Kemin kaupungin ja osin myös Keminmaan kunnan alueille. Kaavalla korvataan osa Länsi-Lapin seutukaavassa olevia aluevarauksia.
Kemi-Tornion ydinvoimamaakuntakaava sallii ydinvoimalaitoksen sijoittamisen energiahuollolle varatulle alueelle. Alue sijaitsee Simon kunnan Karsikkoniemessä. Kaavaa varten tehtiin mittavat arvioinnit hankkeen ympäristövaikutuksista ja muista mahdollisista vaikutuksista.
Alueen toteuttaminen edellyttää valtioneuvoston päätöstä lisäydinvoiman rakentamisesta. Lisäksi edellytetään alueen yksityiskohtaista suunnittelua. Maakuntakaava ohjaa ottamaan jatkosuunnittelussa huomioon erityisesti pelastusviranomaisten toimintaedellytysten turvaamisen.
Kaavasta tehtiin neljä valitusta, jotka hylättiin.
Ympäristoministeriö

Valtion kiinteistöstrategiaa päivittämään asetettu työryhmä ehdottaa valtion kiinteistövarallisuuden luokittelua omistajapoliittisesta näkökulmasta kahteen kategoriaan eli strategisiin omistuksiin ja ei-strategisiin omistuksiin. Työryhmä ehdottaa myös valtion kiinteistövarallisuuden hallinnan keskittämistä edelleen.
Valtioneuvosto

Pääkaupunkiseudun kiinteistömarkkinoilla kaupankäynnin odotetaan vilkastuvan vuoden 2010 aikana. Vuokramarkkinoilla on kuitenkin yhä haasteita, toimistojen vajaakäyttöaste kasvaa vielä jonkin verran ja markkinoiden eriytyminen jatkuu. Rakennusmarkkinoilla asuntorakentaminen vilkastuu kuluvan vuoden aikana, mutta toimitilarakentamisen nousua saadaan yhä odottaa. Vuokra-asuntotuotannon pelätään vähentyvän, kun valtion elvytystoimenpiteet vuodenvaihteessa päättyvät ja vapaarahoitteinen asuntotuotanto samanaikaisesti kasvaa. Toimitilahankkeet painottuvat julkiselle sektorille. Inframarkkinoilla suhdannetilanne heikkenee.
RAKLI

Maanmittauslaitos julkisti kiinteistöjen kauppahintatilaston vuoden 2009 kaupoista. Tilastosta ilmenee, että viime vuonna kiinteistökauppojen määrä Suomessa on laskenut 10 prosenttia. Omakotitalojen hinnat ovat nousussa ja lomamökit ovat pitäneet arvonsa.
Talouden taantuma näkyy edelleen kiinteistökaupan volyymissa. Vuonna 2009 tehtiin 61 150 kiinteistön kauppaa, mikä oli 10 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Maanmittauslaitos ja Metsäntutkimuslaitos ovat kehittäneet metsän hinnan arviointiin uuden markkinahintaan perustuvan tuottoarvomenetelmän perinteisen summa-arvomenetelmän rinnalle. Sen uskotaan antavan tarkemman kuvan tulevasta metsän hinnasta.
Maanmittauslaitos päivittää tänä vuonna myös metsän kauppahintatutkimuksen, sillä aiempi kauppahintatutkimus vuodelta 1995 on jo vanhentunut.

Marraskuussa 2009 rakennusluvan sai runsaat 2 200 uutta asuntoa, mikä on yli 60 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Koko uudisrakentamiseen myönnettyjen lupien kuutiomäärä väheni kuitenkin vajaan viidenneksen vuotta aiemmasta.