Ympäristöministeriö asetti helmikuussa 2009 työryhmän selvittämään rakennusten kiinteistöveron porrastamista niiden energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella. Työryhmä luovutti raporttinsa asuntoministeri Jan Vapaavuorelle lokakuussa.
Rakennusten kokonaisenergiankulutus on Suomen energiankäytöstä 40 prosenttia ja kasvihuonepäästöistä 30 prosenttia. Työryhmän tavoitteena oli selvittää, miten rakennusten kiinteistöveroa porrastamalla voitaisiin lisätä uudisrakennusten ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta sekä edistää ympäristöystävällisten lämmitystapojen käyttöä ilmasto- ja energiastrategian toteuttamiseksi. Porrastuksen ajatuksellisena lähtökohtana on, että enemmän päästöjä aiheuttavista rakennuksista maksetaan suhteessa enemmän kiinteistöveroa.

Eduskunta päätti, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousee 0,50-1,00 prosentista 0,60-1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti nousee 0,22-0,50 prosentista 0,32-0,75 prosenttiin. (www.eduskunta.fi)

Kuntatalouden arvioidaan heikkenevän lähivuosina nopeasti meneillään olevan laskusuhdanteen takia. Kiinteistöveron tuotto kunnille oli vuonna 2008 noin 920 miljoonaa euroa.
Hallitus on antanut 21.8.2009 esityksen laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta (HE 119/2009). Esityksellä vahvistetaan kiinteistöveron asemaa osana kuntien tulorahoitusta. Kiinteistövero on kuntatasolle sopiva veromuoto vakaan tuottonsa vuoksi toisin kuin suhdanteille alttiimpi yhteisövero. Esityksen mukaan kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousee 0,50-1,00 prosentista 0,60-1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22-0,50 prosentista 0,32-0,75 prosenttiin. Lisäksi voimalaitokseen sekä ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokseen kuuluviin rakennuksiin ja rakennelmiin sovellettavan kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotetaan 2,50 prosentista …