Säännöt
Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry
Säännöt
1 § Yhdistyksen, jota näissä säännöissä nimitetään Liitoksi, nimi on Suomen Maanmittausinsinöörien Liitto ry, ruotsiksi Finlands Lantmäteriingenjörers Förbund rf. Englanniksi yhdistyksen epävirallisena nimenä käytetään nimeä The Finnish Association of Geodetic and Land Surveyors. Kaikilla kielillä Liiton nimen epävirallinen lyhenne on MIL. Yhdistyksen kotipaikkana on Helsinki ja toimialueena kokoSuomi.
2 § Liiton tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, valvoa jäsenistönsä yhteiskunnallista asemaa ja oikeuksia, edistää jäsentensä jatkuvaa ja eettisesti korkeatasoista ammattitaidon ylläpitämistä, edistää maanmittausalan kehitystä ja ammattikunnan yhteenkuuluvuutta, jakaa alaan kuuluvaa tietoutta ja tarjota jäsenilleen mahdollisuus osallistua jäsenkunnan toimialaan liittyvään kehitystyöhön.
Liitto toteuttaa tarkoitustaan mm.:
- tekemällä esityksiä ja antamalla lausuntoja viranomaisille alaa koskevista ammatillisista ja taloudellisista asioista
- järjestämällä kokouksia ja esitelmätilaisuuksia sekä opintomatkoja jäsenilleen
- julkaisemalla maanmittausta ja sitä lähellä olevia aloja koskevia lehtiä ja kirjallisuutta joko yksin tai yhdessä muiden järjestöjen kanssa
- edistämällä alueellista toimintaa maanmittausalalla
- ylläpitämällä suhteita koti- ja ulkomaisiin yhdistyksiin ja järjestöihin sekä edustamalla suomalaista maanmittausta kansainvälisissä järjestöissä.
Liitolla on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä oikeus omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta.
3 § Liiton varsinaiseksi henkilöjäseneksi voidaan hyväksyä maanmittausalan diplomi-insinöörin, ammattikorkeakoulun, ammatillisen korkea-asteen ja opistoasteen tutkinnon suorittanut henkilö tai muun yliopistotasoisen tutkinnon suorittanut maanmittausalalla toimiva henkilö, jonka liiton hallitus hyväksyy jäseneksi.
Liiton nuoreksi jäseneksi voidaan hyväksyä maanmittausalan diplomi-insinöörin, ammattikorkeakoulun, ammatillisen korkea-asteen ja opistoasteen tutkintoa suorittava henkilö. Nuoresta jäsenestä tulee valmistumistaan seuraavan vuoden alusta ilman eri anomusta liiton varsinainen jäsen.
Yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä yhdistyksen tarkoitusperien edistämisestä kiinnostunut oikeustoimikelpoinen yhteisö.
Kunniajäseneksi liiton kokous voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on toiminut ansiokkaasti liiton tarkoitusperien hyväksi.
4 § Jäsen, joka haluaa erota Liitosta, on oikeutettu tekemään sen ilmoittamalla siitä kirjallisesti Liiton hallitukselle tai suullisesti Liiton kokouksen pöytäkirjaan.
Jäsenen, joka kahtena vuotena on jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta, hallitus erottaa Liitosta. Jäsenen, joka on toiminut vastoin Liiton tarkoitusperiä tai sen jäsenten yhteistä etua, hallitus voi erottaa Liitosta.
Jäsen, joka on eronnut tai erotettu Liiton jäsenyydestä, on velvollinen suorittamaan ennen jäsensuhteen päättymistä erääntyneet jäsenmaksut.
5 § Liiton jäsenen tulee noudattaa Liiton sääntöjä ja niiden nojalla tehtyjä päätöksiä sekä ylläpitää Liiton hyvää mainetta ja arvoa.
Liiton jäsenen tulee ilmoittaa kulloinkin voimassa olevat yhteystietonsa Liiton hallitukselle yhteydenpitoa varten.
6 § Liitolla on oikeus periä jäsenmaksuja muilta jäseniltään kuin kunniajäseniltä.
Henkilöjäsenille ja yhteisöjäsenelle voidaan määrätä eri suuruinen jäsenmaksu.
Syyskokous määrää jäsenmaksujen suuruuden sekä vahvistaa perusteet, joilla hallitus voi kokonaan tai osittain vapauttaa jäsenmaksuvelvollisuudesta henkilöjäsenen joka eläkkeelle siirtymisen, opintojen, sairauden, äitiys- tai vanhempainloman, hoitovapaan, työttömyyden tai muun vastaavan syyn takia ei ole ansiotyössä tai joka asuu samassa taloudessa toisen jäsenen kanssa.
7 § Liiton asioista päättää Liiton kokous.
Liiton asioita hoitaa näiden sääntöjen ja Liiton kokousten päätösten mukaisesti hallitus. Hallitus voi tarpeen mukaan asettaa toimikuntia ja valiokuntia, joiden toimivallan se määrää.
Hallituksen muodostavat puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi sekä neljä – kahdeksan muuta jäsentä. Hallituksen puheenjohtaja valitaan liiton syyskokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan sekä hallituksen muut jäsenet kahdeksi vuodeksi ja hallitus uusitaan siten, että jäsenistä kaksi – neljä on vuosittain erovuorossa.
Maanmittarikilta ry:n ja Gooni ry:n puheenjohtajilla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siinä puhevaltaa.
Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan, jota kutsutaan myös liiton varapuheenjohtajaksi.
Puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja kutsuu hallitukseen kokoon. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä on läsnä. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai jompi kumpi heistä yhdessä muun hallituksen jäsenen tai hallituksen valitseman toimihenkilön kanssa.
Liiton tilikausi on kalenterivuosi.
8 § Hallituksen tehtävänä on:
- panna täytäntöön liiton kokousten päätökset
- pitää huolta liiton taloudenhoidosta
- asettaa tarpeelliseksi katsomansa valiokunnat ja toimikunnat sekä määrätä niiden toimivalta
- ottaa keskuudestaan tai hallituksen ulkopuolelta sihteeri ja taloudenhoitaja ja tarpeen mukaan muita toimihenkilöitä sekä määrätä heidän kuin myös asettamiensa valiokuntien ja toimikuntien jäsenten palkkiot ja korvaukset talousarvion asettamissa rajoissa
- huolehtia liiton juoksevista asioista
- laatia tilit kalenterivuosittain ja vuosikertomus sekä valmistaa talousarvio ja toimintasuunnitelma kutakin vuotta varten sekä esittää ne Liiton kokouksille
- kutsua Liiton kokoukset koolle, määrätä kokouspaikka ja valmistella niissä käsiteltävät asiat
9 § Liitto kokoontuu vuosittain kahteen kokoukseen, jotka pidetään hallituksen lähemmin määrääminä aikoina, kevätkokous maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa.
Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen niin päättäessä myös tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana.
Tarpeen mukaan hallitus voi kutsua kokoon ylimääräisiä Liiton kokouksia.
Hallituksen on kutsuttava koolle kahden kuukauden kuluessa vaatimusten esittämisestä liiton ylimääräinen kokous, jos sitä vähintään 1/10 liiton jäsenistä vaatii.
Kutsu Liiton kokoukseen on julkaistava vähintään neljätoista päivää ennen kokousta Maankäyttö-lehdessä tai henkilökohtaisella kutsukirjeellä jäsenelle.
Kokous valitsee liiton äänioikeutetuista jäsenistä puheenjohtajan.
Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- esitetään vahvistettavaksi hallituksen laatima kertomus Liiton toiminnasta ja tilikertomus edelliseltä vuodelta sekä tilintarkastajien lausunto
- päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille edelliseltä kalenterivuodelta
- käsitellään hallituksen tai jäsenten näiden sääntöjen mukaan vireille panemat muut asiat.
Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijaa
- todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- hyväksytään kokouksen työjärjestys
- määrätään jäsenmaksun suuruus seuraavaksi toimikaudeksi hallituksen esityksen perusteella
- vahvistetaan tulevaksi toimintakaudeksi toimintasuunnitelma ja talousarvio
- valitaan sääntöjen mukaisesti hallitukselle puheenjohtaja joka toinen vuosi sekä hallituksen muut jäsenet erovuoroisten tilalle
- valitaan Liitolle kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varahenkilöt
- käsitellään hallituksen tai jäsenten näiden sääntöjen mukaan vireille panemat asiat.
Kokouksessa voidaan lisäksi käsitellä muita hallituksen esittämiä asioita.
Jos Liiton jäsen haluaa jonkin asian liiton kokouksen ohjelmaan, tulee hänen jättää sitä koskeva esitys kirjallisesti hallitukselle vähintään yhtä kuukautta ennen kokousta.
Äänestyksessä on kullakin varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä yksi ääni. Edellisen vuoden jäsenmaksunsa laiminlyönyt ei saa käyttää äänioikeuttaan. Nuorella jäsenellä ja yhteisöjäsenellä on kokouksessa puhevalta, mutta ei äänioikeutta.
Äänestys Liiton kokouksessa ja ylimääräisessä kokouksessa on avoin paitsi milloin joku kokousedustajista kannatusta saaden vaatii suljettua lippuäänestystä. Äänestyksen ratkaisee yksinkertainen äänten enemmistö. Äänten mennessä tasan, voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, vaaleissa kuitenkin arpa.
10 § Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia Liiton sääntömääräisessä kokouksessa vähintään kolmeneljäsosalla annetuista äänistä.
11 § Liitto voidaan purkaa päätöksellä kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä kokouksessa, joista toisen tulee olla Liiton sääntömääräinen kokous, ja vaaditaan tällaisen päätöksen pätevyyteen vähintään kolmeneljäsosaa annetuista äänistä kummassakin kokouksessa.
Jos Liitto purkautuu tai lakkautetaan, sen varat on käytettävä Liiton tarkoitusperien edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen
päätöksen mukaisesti.
12 § Niissä tapauksissa, joista näissä säännöissä ei ole erityisiä määräyksiä, noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa yhdistyslakia.
Hyväksytty vuosikokouksessa 12.3.1998;
muutettu vuosikokouksissa 13.3.2008, 15.4.2021, 26.4.2022, 23.11.2023.