CLGE Hannoverissa 12.–13.10.2012 ja Värderings- och LantmäteriDagarna Tukholmassa 17.–18.10.2012
Pekka Halme
MIL on eurooppalaisen CLGE (The Council of European Geodetic Surveyors) -järjestön jäsen. CLGE järjestää yleiskokouksensa kahdesti vuodessa; maaliskuun tienoilla ja näin syksyisin. Syksyn kokouksen tapahtumapaikkana oli tällä kertaa Hannover Saksassa.
Valtaosa yleiskokouksien sisällöstä koskee melko rutiininomaisia hallinnollisia kysymyksiä, mutta erityisesti päivien kansallisessa osiossa kuulee hyvinkin mielenkiintoisia asioita. Varsinaisen kokouksen tärkein asia oli Executive Boardin eli hallituksen jäsenten vaali, jonka tuloksena presidenttinä jatkaa belgialainen Jean-Yves Pirlot, pääsihteerinä Maltan Michelle Camilleri, rahastonhoitajana saksalainen Dieter Seitz sekä varapresidentteinä, äänestyksen jälkeen, Danko Markovinovic (Kroatia), Leiv Bjarte Mjøs (Norja) sekä Pedro Ortiz (Espanja). Muita mielenkiintoisia asioita olivat keskustelut Sveitsissä toteutetun Blueparking.eu-hankkeen (palveluliikuntavammaisille sopivien pysäköintipaikkojen sijainnista) toteutusmahdollisuuksista muissa jäsenmaissa sekä yhteisestä toisissa maissa tapahtuvaa työskentelyä koskevia säädöksiä ja vaatimuksia tarjoavan tietokannan rakentamisesta.
Saksalaisten omat esitykset käsittelivät mm. tarkkoja satelliittimittauksia (Geodetic Reference via Precise Point Positioning – RTK) sekä erilaisia moderneja fotogrammetrian sovelluksia teollisuudessa sekä rakennusten ja muiden kohteiden mallintamisessa (3D Point Clouds through Image-Based LowCost Systems). Esitykset olivat saksalaisen perusteellisia ja hyvin teknisiä. Sen vuoksi en osaa niitä arvioida sen tarkemmin. Mielenkiintoisia ne kuitenkin olivat. Kun itse olen ollut aktiivisesti mukana 3D-kiinteistönmuodostamismahdollisuutta suunnittelemassa täällä Suomessa, oli Nordrhein-Westfalenin osavaltion sisäministeriön edustajan esitys 3D-katasterin kehittämisestä hyvin ajankohtainen. He näyttävät olevan meitä hieman edellä toteuttamisaikataulussaan. Keskieurooppalaiseen tapaan heidän huomionsa on vahvasti maanpäällisissä rakennuksissa, joten järjestelmiä ei aivan suoraan voi verrata keskenään.
Kuten pääkirjoituksessa mainitsin, minulla oli ensi kerran tilaisuus osallistua ruotsalaisten Värderings- och LantmäteriDagarna -tilaisuuteen eli heidän maanmittauspäivilleen sisarjärjestömme ASPECTin kutsumana. Päiviä on järjestetty vuodesta 1981 alkaen, mutta erityisesti vuoden 2004 jälkeen päivien sisältö laajentui entisestään, mikä lisäsi kiinnostusta ja kävijämääriä oleellisesti. Osallistujia oli saamani tiedon mukaan runsaat 400. Suuri osa heistä on maanmittareita, mutta monet muutkin koulutustaustat olivat edustettuina. Yhteinen nimittäjä on tilaisuuden sisällössä. Päivien painopisteaiheita ovat alusta alkaen olleet talous, juridiikka ja tutkimus, mutta viime vuosina rinnalle ovat tulleet ympäristö, yhteiskuntarakentaminen ja tekniikka.
Tämän syksyn aiheet käsittelivät mm. ajankohtaisia merkittäviä infrastruktuurihankkeita, Ruotsin ja maailman talouskehitystä, kiinteistö- ja asuntomarkkinoita ja arvojen kehitystä, kirjaamisasioita, kaivoshankkeita ja niiden vaikutuksia sekä alan rekrytointihaasteita. Pajalan kunnan kehitysnäkymät uuden kaivoksen toiminnan alkaessa ja maailmantalouden kehitysnäkymät Ruotsin näkökulmasta jäivät minulle parhaiten mieleen. Bengt Niska ja Jonas Lundström irrottivat yleisöstä naurunpurskahduksen toisensa jälkeen kuvatessaan jo autioitumisen tiellä olleen Pajalan kunnan kehityksen kääntymistä kohti valoisaa tulevaisuutta juuri päivien aikana tuotantonsa aloittaneen uuden kaivoksen tuoman piristysruiskeen myötä. Peter Malmqvist kertoi lennokkaasti, kuinka talous ja erityisesti ns. markkinat perustuvat enemmän psykologiaan kuin konkreettisiin tosiasioihin. Erityisesti Kreikka on Malmqvistin mukaan aivan mitätön tekijä, eivätkä muutkaan Euroopan ongelmallisiksi koetut maat ole Euroopan, eivätkä erityisesti maailman taloudessa numeroilla mitattuna mainittavan suuria pelureita. Psykologiaa on se, että ne silti keikuttavat markkinoita kuukaudesta toiseen.
Minuun ohjelman laatu teki vaikutuksen, ja aion ehdottomasti mennä päiville ensi vuonna uudelleen.