Vuosi sitten aloitimme täysin erilaisen vuoden kuin tänä vuonna aloitimme. Muutoksia tapahtuu meistä riippumatta. Toimintaympäristön muutos voi olla todella nopea, eikä siihen voi itse edes vaikuttaa.

Maailmanlaajuisesti toimintaympäristöä muuttavat vääjäämättömästi sekä Brexit että USA:n presidenttivalinnat. Kumpikin vievät maailmaa kohti sulkeutuvaa protektionismia, joka ehkä oli ennakoitavissakin.

Suomalaisittain mennään yhteiskunnassa kovaa vauhtia kohti uutta palvelukenttää, missä entisen peruskunnan tehtäviä on kavennettu, ja maakuntataso tulee vahvana toimijana mukaan. Kunnan teknisen sektorin koko ja merkittävyys kunnan kannalta kasvaa olennaisesti, samalla tietysti mm. maapolitiikan merkitys.

Joka tapauksessa on selvää, että ensi vuonna maailma ei ole ollenkaan samanlainen kuin vuosi sitten oli. Tämä pienen Suomen täytyy hyväksyä. Aallon vietävänä olevan lastun ei kannata luottaa siihen, että voi kertoa aallolle minne päin aallon pitäisi lastua ohjata. Suomen pitää sopeutua. Suomen pitää vaikuttaa siellä, missä Suomen ääni ylipäätään kuuluu.

Suomi on luotettava toimija monella areenalla, eikä maanmittausalan areenat ole näistä niitä vähäisimpiä. Maanmittausala kaikkine alalajeineen on MIL:n ydintehtävää, on sitten kysymys paikkatiedoista tai katasterista, kiinteistöarvioinnista tai maanmittareiden luotettavuudesta, MIL on maailmalle Suomen kasvot kehittyneestä yhteiskunnasta.

Kehittynyt yhteiskunta ei ole itsestäänselvyys. Pelkkä hyvinvointi ei takaa esimerkiksi sellaisia perusasioita, kuten luotettava kiinteistöjärjestelmä ja -vaihdanta tai julkisen paikkatiedon luotettavuus. Kaikki ovat asioita, joita Suomessa pidetään itsestäänselvyyksinä.

MIL haluaa yhtenä toimijana vaikuttaa siihen, että Suomi näkyy maailmalla johtavana esimerkkinä siitä, miten yhteiskunnasta voidaan tehdä luotettava.

Suomi viettää tänä vuonna satavuotisjuhliaan. Maanmittaus Suomessa on toki paljon pidemmän aikajanan takana. Ei ole sattumaa, että Teknillisen korkeakoulun ensimmäisten neljän oppisuunan yksi edustaja oli maanmittaus. Tai että MIL on Suomen mittapuussa hyvin, hyvin vanha yhdistys. Yksi vanhimmista joka tapauksessa.

Noista ajoista on menty pitkälle. Maanmittausala on kehittynyt eri suuntiin muodostaen nyt hyvin moninaisen kentän ja tehtäväalueen, jossa Maapalloamme tutkaillaan eri näkökulmista. Yksi saattaa tarkastella Maapalloamme sisältä, toinen pinnalta joko omistamisen tai vaikkapa maanpinnan luokittelun näkövinkkelistä, joku taas tähtäilee taivaalle tutkijana.

Näitä kaikkia näkökulmia tarkastellaan kevään tulevissa tapahtumissamme.

Maaliskuun alussa menemme Viroon Pärnuun jäsenmatkalle sikäläisille maanmittauspäiville jo perinteiseen malliin. Maaliskuun lopussa järjestämme yhdessä RIL:n ja SAFA:n kanssa Tampereella Kaupunkikehitys 2017 seminaarin ja sokerikuorrutuksena tarjoamme yhdessä FIG:n ja MAKLIn kanssa maanmittausalan suurtapahtuman, jossa sekä suomalaisen Maanmittauspäivien että FIG:n Working Weekin tapahtumat saa saman katon alla samalla lipulla. Suurena tapahtuman mahdollistajana, järjestäjätahona ja tukijana on toiminut Maanmittauslaitos, josta tuesta MIL haluaa esittää syvimmät kiitoksensa.

MIL haluaa jatkossa olla enemmän ja enemmän maanmittarin arjessa tukijana. On sitten kysymys opiskelijoista, katasterista, kiinteistöarvioinnista, paikkatiedoista tai toimitustuotannosta, MIL on siinä vahvasti mukana tarjoten paljon ammatillista verkostoitumista ja ammattilaisten tapahtumia.

Tämä on MIL:n tahtotila, ja sitä MIL jatkossa toteuttaa.

Muiden maanmittausalan järjestöjen kanssa on käyty vuoropuhelua jo vuosia yhteistyöstä. Tämän keskustelun jäljiltä ei ole paljoa kerrottavaa. Kaikkien maanmittausalan järjestöjen kanssa MIL haluaisi tehdä paljon läheisempää yhteistyötä, kuin tähän asti on tehty. Se olisi myös jäsenistömme etu, koska suuri osa MIL:n jäsenistöstä kuuluu myös johonkin toiseen maanmittausalan järjestöön. Yhdistymällä saataisiin paljon etuja nimenomaan jäsenistöllemmelle. Yhdistykset eivät ole itsetarkoitus. Nyt lupaavimmat yhteistyökumppanit ovat löytyneet perinteisten maanmittausalan järjestöjen ulkopuolelta, joka on hieman omituista.

Maanmittarikunta ei saa käpertyä lokeroihin ammattikunnan sisällä. Se ei edistä keskustelua, eikä myöskään ammatillista kehittymistä. Maanmittareiden pitää kerääntyä suuremman sateenvarjon alle ja alkaa tekemään siellä vaikuttavaa työtä yhdistämällä voimat.

Yhteistyöterveisin
Paavo Häikiö
Puheenjohtaja