Joskus kuulee sanottavan, että maanmittausala ei ole kovin seksikäs ala. Maanmittausalan kehittäminen käy kovilla kierroksilla monella eri osa-alueella. Toimitusmenettelyä halutaan yksinkertaistaa, kiinteistörekisteriin halutaan 3D-kiinteistöjä, kansallista maastotietokantaa kehitetään, tiedonkeruumenetelmät ovat tehostuneet viime vuosina voimakkaasti ja tiedon automaattinen tulkinta sekä käsittely ovat mahdollistaneet merkittävän työn tehostamisen. Tai tuoneet aivan uusia mahdollisuuksia, joita ennen ei saanut edes rahalla.

Paljon totta kai on vielä tehtävänä. Meillä on aivan liian paljon siiloutuneita ja päällekkäisiä toimintoja. On hämmästyttävää, kuinka vieläkään tähän maahan ei ole saatu aikaiseksi järjestelmää, josta ilmenisi kaikki maankäyttöön liittyvät päätökset. Asia, joka vaikuttaa merkittävimmin kiinteistön arvoon. Hyväksyisikö joku tänä päivänä sen, että kiinteistörekisterin tiedot omistajatietoineen olisivat hajallaan eri virastoissa paperilla? Ei varmaankaan. Tämä on kuitenkin tilanne maankäyttöpäätösten osalta. Yhden tiedon saa tuolta ja toisen täältä, ja usein vain paperisena kopiona. Sähköinen asiointi on usein jotakin yksittäistä asiaa varten tehty pisteratkaisu, eikä laajasti koko viranomaisen palvelua kattava asiointipalvelu. Tämäkin tulee mullistumaan lähivuosien aikana, menossa on vauhdikas digikiri.

Valtiovarainministeriö keräsi viime kesänä digikärkihanke-ehdotuksia, ja näitä se saikin useita satoja. Ehdotuksia tuli hyvin paljon nimenomaan maanmittareilta.

Tekemistä riittää, ja mikä parasta, kehittämistyötä ja tekemistä riittää kaikilla maanmittarin osaamisalueilla. Jopa aikaisemmin kovinkin paperinmakuista toimitusmenettelyä on viime vuosina kehitetty paljon ja sekin alkaa olla jo hightechiä, eikä vauhti ole ollenkaan hidastumassa. Sähköinen toimintatapa leviää kaikkeen toimintaan, ja muuttaa väistämättä kaikkia tekemisen malleja. On jo päästy sen yli, että vain digitalisoidaan vanha prosessi entisine vaiheineen. Nyt osataan jo kyseenalaistaa vanha ja uskalletaan uudistaa koko toimintamalli. Paikkatietoja kerättiin ensin vuosikymmeniä viranomaisten tietokantoihin. Nyt ne saadaan sieltä myös käyttöön. Ja mikä parasta, kun ennen paikkatietoa piiloteltiin tiukkojen käyttöoikeuksien takana, nyt sitä suorastaan tyrkytetään kaikille käyttöön avoimena datana. Se synnyttää väistämättä uutta liiketoimintaa ja parempia palveluja.

Maanmittariopinnot ovat edelleen järkevä valinta, jos haluaa olla kehityksessä kärkijoukoissa. Kun katsoo sitä kaikkea, mitä ympärillä tapahtuu, mikä ala on seksikkäämpi?

Kevätterveisin,

Paavo Häikiö