Maa- ja metsätalousministeri nimesi viime kesänä selvitysmiehen laatimaan ehdotuksen Maanmittauslaitoksen organisaation kehittämisestä. Toimeksiannon taustalla olivat erityisesti laitoksen eräiden tuotteiden eli lohkomisten ja lainhuutojen läpimenoajoissa olevat alueelliset palvelutasoerot. Työssä piti mm. tutkia, olisiko valtakunnallinen toimialue ratkaisu erojen poistamiseen. Selvitysmiehenä toimineella ylijohtaja Arvo Kokkosella oli aikaa tämän vuoden helmikuun 28. päivään asti luovuttaa raporttinsa ministeri Koskiselle.

Vuoden 2011 syksyn aikana haastateltiin kaikki laitoksen johtajat ja keskushallinnon prosessinomistajat sekä eräitä muita henkilöitä. Sen lisäksi kaikkien laitoksen yksiköiden henkilöstön edustajilla oli mahdollisuus osallistua yksikkönsä johtajan haastattelutilaisuuteen. Kaiken kaikkiaan selvityksen aikana kuultiin noin 70 henkilöä. Näistä keskusteluista tehtiin varsinaisen raportin liitteeksi kooste, johon kirjattiin kaikki keskusteluissa esiin tulleet toimeksiantoon liittyvät asiat.

Selvitysmiehen raportissa arvioitiin kolmea mahdollista uuden organisaation mallia. Kahdessa niistä oli kysymys maanmittaustoimistojen määrän supistamisesta nykyisestä kahdestatoista joko kahdeksaan tai neljään. Kolmannessa vaihtoehdossa ajatuksena oli luopua itsenäisistä maanmittaustoimistoista kokonaan ja siirtyä tuotannon valtakunnalliseen ohjaamiseen prosessien kautta. Tässä mallissa kentälle jäisi kahdeksan palvelualuetta, jotka vastaisivat resurssien ylläpidosta ja alueellisesta viranomaisyhteistyöstä. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa olisi laitoksen kuusi nykyistä tukiyksikköä muodostettu kahdeksi uudeksi tukiyksiköksi. Myös nykyisen keskushallinnon tehtäviä organisoitaisiin uudestaan.

Selvitysmiehen lopulliseksi ehdotukseksi valikoitui kolmas eli radikaalein vaihtoehto. Se on haasteellisin toteuttaa, mutta se myös tarjoaa parhaat mahdollisuudet kehittää toimintaa. Selvitysmiehen toistaiseksi karkean arvion mukaan tällä organisaatiomallilla saavutettaisiin ylimenokauden jälkeen noin kolmen miljoonan euron säästöt nykyiseen verrattuna vähentyvänä hallintotyönä ja lisääntyvänä tuottavuutena. Selvitysmies ehdotti lisäksi, että uuteen organisaatioon siirryttäisiin vuonna 2014.

Maa- ja metsätalousministeriö on suhtautunut myönteisesti tehtyyn esitykseen, mikä näkyy myös vuosille 2013–2016 annetussa valtiontalouden kehyspäätöksessä. Selvää lienee myös, että tämän suuruusluokan muutoksen toimeenpano ja laitoksen lähikuukausina valittavan Maanmittauslaitoksen uuden pääjohtajan tavoitteet liittyvät läheisesti toisiinsa. Muutoksen toteutus on todella suuri urakka, jossa on ratkaistava sekä suuria periaatteellisia kysymyksiä että satamäärin pieniä yksityiskohtia ennen kuin uusi organisaatiomalli on toimintakunnossa.