Samhällsbyggnadsdagarna 2019 – Suomi mainittu!
Mikael Still
Ruotsin vastine Maanmittauspäiville (Samhällsbyggnadsdagarna) pidettiin lokakuun alussa Tukholmassa. Rakenne on samankaltainen kuin Maanmittauspäivien, kahden päivän koulutus ja iltajuhla ensimmäisenä iltana.
Vaikuttavimpia esityksiä oli kertomus, miten kiinteistönmuodostus tapahtuu Göteborgiin rakennettavan uuden kaupunginosan Karlastadenin tapauksessa. Alueen korkein rakennus tulee olemaan n 250 m korkea Karlatorni, johon tulee 600 asuntoa, hotelli, kaikille avoin näköalakerros ravintoloineen jne. Asunnoista 12 korkeinta ovat omistusasuntoja, 200 ovat vuokraoikeuksia (hyresrätter) sosiaalista asumista varten ja loput asumisoikeusasuntoja (bostadsrätter), jotka aika pitkälti vastaavat suomen osakehuoneistoja. Rakennuttaja myy kiinteistöstä määräosia eri toimijoille ja jokaista toimintoa varten on tarkoitus muodostaa 3D-kiinteistö halkomalla. Lisäksi ulkokuori, hissikuilut, portaat jne muodostetaan yhteiseksi alueeksi (3D). Hotellikiinteistöön tulee kuulumaan kaksi palstaa, muutamia kerroksia maanpinnasta ylöspäin ja toinen palsta muodostaa yhden kerroksen talon yläkerroksissa.
Jokaista yksikköä varten toimitusasiakirjoihin arkistoidaan oma BIM-malli. Rakennuttaja ja Göteborgin kaupungin kiinteistönmuodostamisviranomainen ovat tehneet tiivistä yhteistyöstä suunnitteluvaiheesta lähtien.
Koko tapahtuman aikana Suomi oli yllättävän paljon esillä, ja vielä hyvänä esimerkkinä! Eri esityksissä ja puheenvuoroissa mainittiin, miten Suomi on edelläkävijänä mm. Droonikuljetusten optimoimisessa, Suomen sääntelemättömiä asuntomarkkinoita ihailtiin ja kansainvälisen rakennusfirman johtajan mukaan Suomessa rakentamiskustannukset ovat noin 10 % alhaisempia kuin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi mainittiin Helsingin kaupunkibulevardit ja myös Ahvenanmaa mainittiin parikin kertaa. Vähän syvällisemmin Suomen tilannetta käsiteltiin, kun tuore tohtori Linda Sabel esitti väitöskirjansa tuloksia. Hän on tutkimuksessaan kuvannut Ruotsin osittamisrajoituksia (ennen, nyt ja tulevaisuudessa) ja verrannut niitä Suomen järjestelmään, jota hän pitää esikuvana. Lindan väitöskirja (ruotsiksi) kokonaisuudessaan löytyy täältä: http://kth.diva-portal.org/smash/record.jsf?pid=diva2%3A1295913&dswid=-4896
Itse pääsin myös hämmentämään soppaa käyttämällä puheenvuoroa esityksessä, jossa käsiteltiin toimituskustannuksia koskevia valituksia. Näiden lukumäärä on Ruotsissa räjähtänyt käsiin viime vuosina ja esimerkkinä käytettiin 860 000 kruunua maksanutta halkomista. Salissa kuului kuohutus, kun kerroin kuinka paljon (vähän) tontin lohkominen maksaa meillä.
Tapahtuman ohjelma oli tapansa mukaan laadukas. Kävijöitä oli noin 600, mikä oli järjestäjille hienoinen pettymys. Tapahtuma pidetään Tukholman paraatipaikalla Stockholm Waterfront Centerissä ja paikan hintataso sanelee pääsylipun hinnan. Kahden päivän osallistumisen hinta oli noin 7000 kruunua + alv ja iltajuhla päälle, eli melkein kolme kertaa enemmän kuin Maanmittauspäivät. Onneksi MIL:n edustaja pääsee kutsuvieraana paikalle, eikä tarvitse maksaa osallistumismaksua.