Maanmittausalan yhdistysten neuvottelukunta kokoontui 8.2.2016 keskustelemaan tämän vuoden tekemisistään ja tulevaisuuden aikeistaan. Palaveri järjestetään vähintään kerran vuodessa, jotta oltaisiin hieman kartalla siitä, mitä naapuriyhdistyksessä puuhataan.

Asialistalla oli maanmittausalan yhdistysten yhteistyön syventäminen. Nyt toistakymmentä yhdistystä hoitaa hallintoaan, jäsenistöään, vuosikokouksiaan jne. ja tämä ei voi olla näkymättä jäsenistölle suunnatun toiminnan laadussa ja määrässä. Kokonaisuutena ei ole mikään pieni ja merkityksetön työmäärä, kun toistakymmentä yhdistystä pitää kevätkokoukset, syyskokoukset, kerää tilinpäätöstiedot, laskuttaa jäsenmaksut sekä hoitaa kirjanpidon ja hallituksenkin pitäisi toimia aktiivisesti ja saada vaikuttavaa toimintaa aikaiseksi jäsenilleen. Pahimmillaan samat aktiiviset ihmiset toimivat useiden yhdistysten hallituksissa, ehkä ei aina edes kovin vapaaehtoisesti vaan vastuuntunnosta. Jäsenistön näkövinkkelistä hajanainen järjestökenttä aiheuttaa turhaa siiloutumista.

Tavoitteena pitäisi olla malli, jossa hallinnollista pakkopullatyötä jouduttaisiin tekemään mahdollisimman vähän, ja resurssit voitaisiin kohdentaa siihen mitä järjestöiltä odotetaan. Jokainen yhdistys on perustettu jotakin perustehtävää varten ja se perustehtävä on jokin jäsenistöä hyödyttävä asia, esimerkiksi ammatillisen osaamisen kehittäminen tai jäsenistön edunvalvonta. Sitä jäsenistö jokaiselta järjestöltä odottaa. MIL on satsannut perustehtäväänsä olemalla omalla panoksellaan mukana maanmittauspäivien ja maankäyttötieteiden päivien järjestelyissä ja taustajärjestönä, satsaamalla Maankäyttölehden toimittamiseen ja jakeluun jäsenistölleen ja MILA:n ja MILry.fi -sivustojen kautta on pyritty viestimään jäsenistölle ajankohtaisista tapahtumista. MIL on jäsenenä kansainvälisissä maanmittausalan organisaatioissa ja toimii aktiivisena linkkinä Suomen maanmittarikuntaan päin. Lisäksi on osallistuttu viime vuosina säädösvalmisteluun (mm. maankäyttö- ja rakennuslain vaikuttavuusarvioinnin ohjausryhmän työskentely) maanmittarinäkökulmana. Perustehtäväksi voinee lukea myös jo vakiintuneen aseman saavuttaneen syyspäivän täräyksen järjestelyt jokavuotisena tapahtumana maanmittarikillan kanssa, johon suuntaan yhteistoiminta on ollut perinteisesti hyvää.

Yhdessä saadaan aikaan enemmän. Vaikka MIL on monessa mukana tänäkin päivänä, niin suurempaan vaikuttavuuteen pitää pyrkiä. Tätä tavoitellaan järjestöjen yhteistyöllä. Hyvä esimerkki uudenlaisesta verkostoituneesta toimintamallista on MIL:n ja RIL:n aloittama yhteistyö ammatillisten yhteistapahtumien järjestämisessä. Samaa voitaisiin tehdä tietysti myös muiden järjestöjen kanssa. Joskus käy mielessä myös, miksei MIL:n alle voisi perustaa joillekin nykyisistä järjestöistä omia jaostoja, jotka keskittyisivät omaan perustehtäväänsä jolloin voisi heittää kaiken hallinnollisen pyörittämisen toiminnastaan pois MIL:n yhteiseen mankeliin. Samalla jokainen tavoittaisi suuremman yhteisön toiminnalleen ja tapahtumilleen kuin yksin toimien on mitenkään mahdollista.

Keskustelu yhteistyön kehittämisestä jatkuu. Yhdistykset ovat erilaisia, ja joidenkin kanssa on järkevää pyrkiä neuvottelemaan yhteisestä tulevaisuudesta ja joidenkin kanssa syvemmästä yhteistyöstä. Yhdenlainen tapa järjestää toiminta uudestaan voisi olla tällainen:

Alkukevät on maanmittauspäivien aikaa kaikkialla Pohjoismaissa sekä Virossa. Tänä vuonna kokeillaan ensimmäisen kerran jäsenmatkaa Viron maanmittauspäiville, ja jos kokemukset ovat hyvät, niin toimintaa tietysti jatketaan tulevina vuosina. MIL on ollut päivillä mukana jo vuosia, ja ne ovat olleet aina ammatillisesti hyvin laadukkaita tapahtumia.