Tämän kirjoituksen sisältöä miettiessäni ihailin vapaana lainehtivaa Espoonlahtea. Jäät olivat lähteneet viime yönä, ja edellispäivän sateen jälkeen kirkas auringonpaiste korosti keväistä vaikutelmaa.

Aurinkoisessa säässä pidetyt Vaasan Maanmittauspäivät olivat myös menestys silmissäni. Ohjelma oli mielenkiintoinen ja osanottajia ennätyksellisen paljon. MIL:n kevätkokouksessakin oli väkeä enemmän kuin muutamaan vuoteen, mikä oli puheenjohtajan näkökulmasta erityisen ilahduttavaa. Maanmittauspäivät ovat alan tärkeä tapahtuma, jota pitää jatkuvasti kehittää vastaamaan osallistujien tarpeita.

Vuonna 2008 raporttinsa luovuttaneen maa- ja metsätalousministeriön työryhmän jälkeen hiljaiseloa viettänyt 3D-kiinteistönmuodostamisen valmistelu on ottanut pitkän askeleen eteenpäin. Ministeriön toimeksiannosta Maanmittauslaitoksessa tehty aiheeseen liittyvä teknistaloudellinen esiselvitys valmistui maaliskuun lopussa. Se yhdessä vastaavan oikeudellisen esiselvityksen kanssa antaa ministeriön haluamaa taustatietoa 3D-maailmaan siirtymisestä. Tämän jälkeen alkaa säännönmukainen lainsäädännön valmistelu, jonka kuluessa kuullaan sidosryhmiä laajasti. Aihe kiinnosta kuntia, joiden kaavoitusmonopolin piiriin 3D-hankkeiden valmistelu automaattisesti kuuluu. Se kiinnostaa myös hankkeiden rahoittajia sekä tietysti niiden toteuttajia. Tämän hetken näkemyksen mukaan kolmiulotteisia kiinteistöjä päästään muodostamaan vuonna 2015 tai 2016.

MIL ja MAKLI ovat ryhtyneet valmistelemaan Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlavuoden eli vuoden 2017 FIG:n Working Weekin järjestelyoikeuden hakemista. Alustavaa työtä on tehty myös MML:n ja Helsingin kaupungin matkailutoimiston kanssa. Tämän vuoden Rooman Working Weekin yhteydessä tästä aikomuksesta tullaan ilmoittamaan julkisesti. Vuoden 1990 Helsingin kongressista onkin jo ehtinyt vierähtää melkoinen tovi. Asia ei ole tietysti mitenkään kirkossa kuulutettu, mutta meillä on syytä suhtautua luottavaisesti yrityksemme onnistumiseen.

Muistutan vielä tässä yhteydessä INTERGEO 2012 tapahtumaan liittyvästä CLGE:n opiskelijoiden kilpailusta, johon liittyvää informaatiota on lähetetty myös Aalto Yliopistolle. Ilmoittautumisaikaa on 15.7. asti. Toivotan onnea kilpailuun osallistuville.

Pekka Halme
Puheenjohtaja

Selvitysmiehen raportissa arvioitiin kolmea mahdollista uuden organisaation mallia. Kahdessa niistä oli kysymys maanmittaustoimistojen määrän supistamisesta nykyisestä kahdestatoista joko kahdeksaan tai neljään. Kolmannessa vaihtoehdossa ajatuksena oli luopua itsenäisistä maanmittaustoimistoista kokonaan ja siirtyä tuotannon valtakunnalliseen ohjaamiseen prosessien kautta. Tässä mallissa kentälle jäisi kahdeksan palvelualuetta, jotka vastaisivat resurssien ylläpidosta ja alueellisesta viranomaisyhteistyöstä. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa olisi laitoksen kuusi nykyistä tukiyksikköä muodostettu kahdeksi uudeksi tukiyksiköksi. Myös nykyisen keskushallinnon tehtäviä organisoitaisiin uudestaan.

Selvitysmiehen lopulliseksi ehdotukseksi valikoitui kolmas eli radikaalein vaihtoehto. Se on haasteellisin toteuttaa, mutta se myös tarjoaa parhaat mahdollisuudet kehittää toimintaa. Selvitysmiehen toistaiseksi karkean arvion mukaan tällä organisaatiomallilla saavutettaisiin ylimenokauden jälkeen noin kolmen miljoonan euron säästöt nykyiseen verrattuna vähentyvänä hallintotyönä ja lisääntyvänä tuottavuutena. Selvitysmies ehdotti lisäksi, että uuteen organisaatioon siirryttäisiin vuonna 2014.

Maa- ja metsätalousministeriö on suhtautunut myönteisesti tehtyyn esitykseen, mikä näkyy myös vuosille 2013–2016 annetussa valtiontalouden kehyspäätöksessä. Selvää lienee myös, että tämän suuruusluokan muutoksen toimeenpano ja laitoksen lähikuukausina valittavan Maanmittauslaitoksen uuden pääjohtajan tavoitteet liittyvät läheisesti toisiinsa. Muutoksen toteutus on todella suuri urakka, jossa on ratkaistava sekä suuria periaatteellisia kysymyksiä että satamäärin pieniä yksityiskohtia ennen kuin uusi organisaatiomalli on toimintakunnossa.

“Paikkatietoikkuna on askel uuteen toimintaympäristöön. Meidän paikkatietojen ammattilaisten tehtävänä on pitää huolta, että paikkatietojen yhteiskäyttö helpottuu ja lisääntyy vastedeskin”, totesi palkinnon luovuttanut MIL:n puheenjohtaja Pekka Halme.

Ajatuksia herättävä kandiuudistus alkaa vihdoin selkeytyä, ja lopulliset päätökset pääaineista tehdään toukokuun aikana. Tällä hetkellä varmaa on se, että Insinööritieteiden korkeakoulussa, johon myös M-laitos kuuluu, tulee olemaan yksi kandiohjelma johon haetaan kahden hakukohteen, työnimiltään engineering ja planning kautta. Pääaineiden määrästä ei ole vielä varmuutta, mutta näillä näkymin todennäköisimmältä vaihtoehdolta vaikuttaa malli, jossa olisi kolme pääainetta: kone- ja rakennustekniikka, energia ja luonnonvarat sekä rakennettu ympäristö. Näistä kiinteistötalous sijoittuisi varmasti rakennetun ympäristön pääaineen alle, kun taas geomatiikan kohtalosta ei ole vielä täyttä varmuutta.

Kovaa vauhtia lähestyvä Wappu vie totuttuun tapaan kiltalaisten ajatuksia pois opiskelusta ja muista murheista. Vaikka Wappua vietetäänkin perinteisin menoin, on M-laitoksen muutto väistötiloihin johtanut siihen, että joitakin tapahtumia on päätetty uudistaa; esimerkiksi perinteinen Kiltapäiväkänni on muuttunut yhdessä ammattiainekerhojen Fundin ja Poligonin kanssa järjestettäväksi wappubileiksi.

Puheenjohtaja Pekka Halme luovutti tunnustuspalkinnon. (Kuva: Hugo Toll)

Maanmittauspäivät olivat kansainväliset. (Kuva: Hugo Toll)

Päivien aiheina olivat maankäyttö ja kuntarakenteet, tilusjärjestelyt, kirjaamisjärjestelmä, kansainvälisyys sekä luovuus ja osaaminen. Päivien avajaisten yhteydessä Maanmittausinsinöörien Liiton puheenjohtaja Pekka Halme jakoi vuoden 2012 tunnustuspalkinnon, pyykin nro 23, Paikkatietoikkunalle, joka edistää paikkatietojen avoimuutta, yhdistelyä ja tunnettuutta sekä tarjoaa helpon tavan tutustua tietojen ominaisuuksiin ja käyttöön.

Norjan, Ruotsin, Tanskan ja Viron sisaryhdistysten edustajat osallistuivat ja toivat yhdistysten toivotukset liitollemme. Vieraiden ohjelmassa oli mm. opastettu Vaasan kierros jolla nähtiin mm. Vaasan vankila, asuntomessualue ja Suomen pisin ja kaunein silta.

Raippaluodon silta aurinkoisena maaliskuun päivänä. (Kuva: Hugo Toll)

Viime vuonna en päässyt osallistumaan Viron maanmittareiden yhdistyksen EGÜÜ:n kevättapahtumaan. Tänä vuonna vierailu sen sijaan ilokseni onnistui ja pääsin ensi kertaa tutustumaan heidän toimintaansa 2.3. Pärnussa. Osallistujia oli paikalle saapunut noin 120. Läsnä olivat myös Liettuan ja Latvian edustajat.

Yksipäiväisen tilaisuuden ammatillinen osuus Pärnun hotelli Strandissa keskittyi suurimmaksi osaksi geodeettisiin aiheisiin. Esitykset pidettiin viroksi ja latvialaisten osalta venäjäksi. Muuten saatoin keskustella joko suomeksi tai englanniksi. Listalla olivat mm. uuden geoidimallin perusteet ja uuden koordi- naattijärjestelmän käytännön vaikutukset, laserkeilaukset, geodeettisen tiedon arkistointi ja maallikollekin erittäin mielenkiintoinen Toomas Vikerpuurin esitys Pohjanmeren ja erityisesti Venäjän Kaukoidän öljynporauslauttojen liukuvalun onnistumiseen liittyvistä geodeettisista mittauksista. Nämä lautat ovat valtavia rakennelmia eivätkä mitenkään säännöllisen muotoisia. Erityisenä haasteena saattoi lisäksi olla, että lautan kansiosa rakennettiin myöhemmin erikseen ja nostettiin merellä paikalleen runkoosan yli 100 metriä korkeiden, tosin sillä hetkellä upotettujen pylväiden päälle vasta noin vuosi valmistumisen jälkeen. Työ onnistui, vaikka liitoksen toleranssit liikkuivat muistaakseni senttimetriluokassa. Erikoisuutena tuli vielä esille, että kyseisen työmaan jopa noin sadan hengen(!) mittaustiimissä oli kolme virolaista.

EGÜ:n vuosikokous näytti noudattelevan perinteisiä muodollisen kokouksen tapoja. Poikkeukselliselta tuntui kuitenkin se, että kaikki hallituksen jäsenet olivat vaihtovuorossa samanaikaisesti. Mitään suuria muutoksia ei kokoonpanoon luonnollisesti tullut, mutta ehdokkaita oli kuitenkin enemmän kuin paikkoja. Pieniä vaaliteknisiä ongelmia syntyi, kuinka yksinkertaisimmin saadaan seulotuksi 10 jäsentä 12 ehdokkaasta. Kokouksessa oli osallistujia arvioni mukaan 50 ja keskustelu oli ajoittain hyvin vilkasta. Kotiin tästä hieman erilaisesta tapahtumasta lähdin hyvillä mielin seuraavan päivän aamuna.

NJKF, Ski

Vajaa viikko myöhemmin eli 7.–8.3. järjestettiin Norjan NJKF:n vuosikokous sekä Areal og Eiendom -tapahtuma Skissä Oslon kaakkoispuolella. Ajankohdan muuttamisesta kevääseen oli päätetty viime syksynä pidetyssä vuoden 2011 vuosikokouksessa. Syksyn Drammenin Areal og Eiendom kärsi osallistujakadosta ja suurimpana syynä siihen pidettiin liian yleisellä tasolla pitäytynyttä ammatillista ohjelmaa. Nyt porauduttiin syvälle selvästikin norjalaisille ajankohtaisiin ja tärkeisiin asioihin, mikä oli tuonut satapäisen joukon paikalle.

Vakioesitysten kuten oikeustapausten lisäksi paljon keskustelua näyttä aiheuttavan alan lainsäädännön ristiriitaisuus yleensä. Tore Bøn esityksestä kävi hyvin selville, kuinka Matrikkelov, Plan- og bygningslov ja Jordskiftelov eivät kaikilta osin noudata yhtenäisiä periaatteita ja johtavat siten vaikeisiin tulkintaongelmiin ja älyttömiin käytännön ratkaisuihin. Mielenkiintoista oli myös kuulla yksityissektorin Arild Grønsbergin puheenvuoro, jonka viesti ole, että yksityiset yritykset pystyisivät hoitamaan kiinteistönmuodostamisasiat paremmin kuin ne nykyään hoidetaan. Yrityksissä on hänen mukaansa tietoa, taitoa ja laatuajattelua enemmän kuin kunnissa usein. Samalla Jordskifteretit vapautuisivat toimimaan alan erityistuomioistuimina. Edellytyksenä olisi, että Norjaan luotaisiin sopiva toimijoiden autorisointimenettely. Tällä hetkellä näitä tehtäviä voivat hoitaa vain kunnat ja em. Jordskifteretit.

Vuosikokouksessa ei tällä kertaa asialistalla ollut mitään erityisen dramaattista, mutta pientä säpinää aiheutti, kun hallituksen vaihtuvien jäsenten vaaliin ilmoittautui paikan päällä yksi valmistelun ulkopuolinen ehdokas. Asiasta piti nopeasti järjestää vaali, jossa kyseinen henkilö ei tosin sitten tullut valituksi. Hänen tärkein motiivinsa näytti hallitukseen pääsemisen lisäksi kuitenkin olleen jäsenten ajattelun ravistelu ja pienen draaman synnyttäminen. Iltajuhla oli hauska ja meluisa tapahtuma, jossa kertomani lyhyet otteet Matti Nykäsen filosofioista saivat jälleen suuren suosion.

FIG järjestää välittömästi ennen Working Weekiä 4. – 5. toukokuuta Roomassa myös ensimmäisen Young Surveyors Conferencen. Tämä tapahtuma on tarkoitettu kaikille alle 35-vuotiaille maanmittareille – niin valmistuneille kuin opiskelijoillekin.

Lisätietoja
- FIG Working Week 2012
- FIG Young Surveyors Conference

Mitä maanmittaus on, mihin sitä tarvitaan ja mitä maanmittauksen alalla on tapahtunut viimeisen sadan vuoden aikana? Tähän etsitään vastausta Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjastossa Vuosisadan mittarit -näyttelyssä.

Vuosisadan mittarit keskittyy siihen, miten Aalto-yliopiston edeltäjästä Teknillisestä korkeakoulusta lähtöisin olleet maanmittarit ovat työllään vaikuttaneet suomalaisen yhteiskunnan elämään 1900-luvulta lähtien, ja miten yhteiskunnan tapahtumat ovat heijastuneet mittareiden työhön. Näyttelyssä nostetaan esiin maanmittauksen historiallisia kehityslinjoja, mutta painotetaan samalla alan merkitystä meille kaikille myös tänä päivänä.

Vuosisadan mittarit perehdyttää alaa entuudestaan tuntemattoman näyttelyvieraan maanmittaukseen saloihin. Saamaan aikaan näyttely muistuttaa maanmittausta opiskeleville ja sen parissa työskenteleville siitä työstä, jota maanmittauksen parissa on tehty kuluneen sadan vuoden aikana.

Vuosisadan mittarit -näyttelyn kokoaminen juuri nyt liittyy toisaalta vuoden 2012 tammikuussa Otaniemen Dipolissa pidettäviin Tekniikan päiviin, toisaalta TKK:n päärakennuksen remonttiin, jonka yhteydessä maanmittauksen laitos joutui tyhjentämään varastonsa ja arkistonsa – tuolloin esiin tuli runsaasti kiinnostavaa aineistoa, joka ansaitsi tulla laajemminkin nähdyksi, kertoo tekniikan historian professori Panu Nykänen.

Näyttelyn on valmistanut teollistumisen historian oppiaine, ja sen ovat koonneet FT Sampsa Kaataja, arkkitehti Anne Vähätalo sekä professori Panu Nykänen.

ProGIS ry toimii yhteistyöjäsenenä Pohjoismaisessa GI Norden-yhteisössä sekä sen kautta eurooppalaisessa EUROGI:ssa, joiden kanssa jaetaan samat tavoitteet. Kesäkuussa 2011 ProGIS järjestikin kansainvälisen GI Norden-konferenssin Turussa.

ProGIS järjestää maksuttomia seminaareja ajankohtaisista aiheista, jakaa vuosittain paikkatietoalan opinnäytetyöpalkinnon sekä kunniamaininnan. Seminaareja järjestetään mielenkiintoa herättäneistä aiheista ja palkinnot jaetaan syksyisin alan merkittävimmän vuotuisen tapahtuman eli Paikkatietomarkkinoiden yhteydessä. Seminaarien ja palkintojen tavoitteena on kiinnittää huomiota paikkatietoasian edistämiseen yhteiskunnassa. ProGISin juhlaperinne on jo pitkä. Syksyisin järjestettävät Linkkibileet tuovat paikkatietoammattilaisia yhteen rennosti yhteen ruoan, juoman ja musiikin merkeissä.

Tervetuloa mukaan toimintaan henkilö- tai yhteisöjäsenenä! Ilmoittaudu osoitteessa: www.progis.fi

Outi Hermans