Konferenssi on yksipäiväinen tapahtuma, jossa aihepiirit vaihtelevat itkehityksestä geodesiaan. Osallistujia päivillä oli noin 150, ja osallistujat tulivat pääasiassa maanmittausalan yrityksistä. Monet Suomessa julkisen sektorin suoritettavat tehtävät ovat Virossa yksityisten yritysten toimialaa.

Konferenssin avauspuheenvuoron piti asunto- ja viestintäministeriöstä johtaja Margus Sarmet. Hän esitteli hanketta, jossa on tarkoituksena rakentaa valtakunnallinen tietojärjestelmä (VRIS – võrgurajatiste infosüsteem), jonne koottaisiin tietoja yhdyskuntaa palvelevista maanalaisista ja maan päällisistä verkostoista.

VRIS on tarkoitus toteuttaa tukeutuen rajapintoihin. Tietoja ei kerätä yhteen keskitettyyn tietokantaan, vaan tiedot haetaan aina erikseen tarpeen mukaan rajapinnoista. Esityksen jälkeen käytiin vilkas keskustelu siitä, kuka tämän maksaa. Yrityksille rajapintojen pystyttämisestä ja pyörittämisestä aiheutuvia kustannuksia ei ollut ajateltu korvattavan mitenkään, vaan yrityksille tulee yksikäsitteisesti velvoite tarjota tietoja rajapintaan.

Liettuasta Se Centre of Registers’n edustaja Alvydas Janulevicius esitteli Liettuan hanketta perustaa 3D-katasterijärjestelmä. Liettuassa kiinteistöjä voivat olla maa-alueet, rakennukset sekä rakennukset osat kuten huoneistot tai liiketilat. 3D-katasterijärjestelmän pystyttäminen tarkoitti tässä tapauksessa lähinnä rakennusten 3D-mallintamista ja 3D rekisterijärjestelmän pystyttämistä. Näkökulma on siis täysin erilainen kuin Suomen 3D-hankkeessa, jossa on lähinnä kysymys 3D-kiinteistönmuodostamislainsäädännön kehittämisestä, ei itse tietojärjestelmän muuttamisesta 3D-järjestelmäksi.

NJKF:n edustaja Arve Leiknes Norjasta esitteli vertailuja toimintamalleista maanmittausalalla Norjassa, Tanskassa sekä Ruotsissa. Hän esitteli myös Norjan maanmittausalan koulutusta. Esityksestä kävi myös ilmi se, miksei Norjan karttalaitos pysty vapauttamaan aineistojaan vapaasti jaeltavaksi Maanmittauslaitoksen malliin; Norjassa suurimittakaavaiset aineistot omistaa yhtiö, jossa on osakkaana paitsi Norjan karttalaitos ja kunnat, myös mm. yrityksiä, jotka omistavat sähkö- ym verkkoja.

Konferenssissa kuultiin myös laaja ja seikkaperäinen esittely Olkiluoto 3:n rakennusaikaisista mittauksista, joissa virolainen yritys Geo S.T. oli ollut mukana vuosina 2006–2011, BIM-mallin (rakennusten tietomalli) laatimisesta (Nordecon AS, Mart Rae) sekä kuulumisia CLGE:stä. Kuultiinpa seminaarissa myös mielenkiintoinen esitys Galileo Galileista, jonka piti Tarton observatorion vanhempi tutkija ja astrofysiikan osaston johtaja Ph.D. Laurits Leedjärv.

Seminaariohjelmien päätyttyä EGÜ piti oman kevätkokouksensa. Kevätkokouksen jälkeen oli vielä illallinen sekä illanvietto. Tässä yhteydessä pitää vähän kehaista hotelli Strand Span keittiötä, kaikki tarjottava oli erinomaista.

Järjestäjät olivat saaneet mahdutettua yhteen tiiviiseen päivään hyvin monipuolisesti erilaista ja kiinnostavaa ohjelmaa.

Linkki päivän esityksiin: http://egu.ee/konverentsid/2013/ettekanded-3.

Tapahtuman yleisenä teemana olivat maankäytön muutosprosessit kaupungeissa erilaisten rakentamishankkeiden valossa sekä myös riittävän asuntotuotannon syyt, ongelmat ja parantamismahdollisuudet. Aikaisempien vuosien tapaan tuntui yksityissektorin edustajilla, kuten Arild Sundella Areal og Eiendom AS:sta, olevan kova halu osoittaa, että heidän asiantuntemukselleen olisi paljon enemmän käyttöä kuin käytännössä nyt tapahtuu. Oslon kaupungin Sofie Søiland kertoi mielenkiintoisia esimerkkejä eräiden viime vuosien eri hankealueiden (Vulkan, Akerselva miljøpark, Barcode, Tjuvholmen) toteutuksesta: mitä on tapahtunut, mitä työkaluja on käytetty, minkälaisiin kiinteistönmuodostusratkaisuihin on päädytty jne. Michael Tetzschner veti lennokkaan esityksen poliittisen päätöksentekijän näkö kulmasta Oslon kaupungin viime vuosien ja vuosikymmenten kehitykseen.

Ohjelmaan kuuluu vakioasiana myös vuoden ammattipalkinnon (fagpris) ja opiskelijapalkinnon (studentpris) saajan julkistaminen. Tänä vuonna ammattipalkinto myönnettiin yli-insinööri Sverre Steenille. Hänet varmaan moni paikkatietojen standardointiasioista kiinnostunut tuntee. Opiskelijapalkinto luovutettiin ryhmälle, joka on alkanut julkaista aikakauslehteä Kote, jonka toinen numero ilmestyy ilmoituksen mukaan huhtikuussa. Lehden kiinnostuksen kohteita kuvataan sanoilla urbanisme, landskap, stedsutveckling. Netissä tähän virkistävän oloiseen julkaisuun voi tutustua osoitteessa www.magasinetkote.no.

NJKF:n vuosikokouksen suurimmat puheenaiheet liittyivät yhdistyksen talouteen pohjoismaisen kongressin jäljiltä. Kongressin loppusaldo oli miinuksella 388 000 NKr, mikä eräiden muiden hankkeiden kanssa vei myös yhdistyksen koko tilinpäätöksen tuloksen negatiiviseksi. Vuoden 2013 budjetti on kuitenkin jo suunniteltu tuottamaan 208 000 kruunun ylijäämä, joten kovin pitkää aikaa ei tilanteen korjautuminen tulle viemään. Päivä päättyi hauskaan päivälliseen, jonka alkua jouduttiin tosin hieman odottamaan, kun kattaus piti tehdä myös niille melko monelle paikalle tulleelle, jotka eivät olleet ilmoittautuneet etukäteen.

Päivien avajaispuheenvuorossaan Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen luotasi mielenkiintoisella tavalla maanmittauksen nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Suomen Maanmittausinsinöörien Liiton tunnustuspalkinnon, kivipyykin numero 24, sai Tampereen kaupunki edelläkävijyydestään kunnan paikkatietojen avaamisessa. Palkinnon jakoi liiton puheenjohtaja Pekka Halme.

Liiton kevätkokous pidetään perinteisesti Maanmittauspäivien ensimmäisenä päivänä, luento-ohjelman päätyttyä ja ennen iltajuhlaa. Virvoketarjoilu ja mielenkiintoinen asialista houkutteli paikalle viitisentoista liiton jäsentä. Kokouksen aluksi vuorossa oli perinteinen seremonia, jossa muista Pohjoismaista ja Virosta tulleet vieraamme esittivät tervehdyksensä. Liiton puheenjohtaja sai vastaanottaa tervehdyksenä erinäisiä esineitä, mm. kaulaliinan, sekä muutakin asiaankuuluvaa lämmikettä. Virallisemmassa osiossa kokous mm. hyväksyi yksimielisesti hallituksen ehdottamat sääntömuutokset (ks. MILA 1/2013).

Maanmittauspäivien ohjelmaan olennaisesti kuuluvaa iltajuhlaa vietettiin hotelli Scandicin tiloissa usean sadan hengen voimin. Maittavan illallisen ryydittäjänä kuulimme savontaja Olavi Rytkösen esityksiä. Yleisön reaktioista päätellen savolaishuumori upposi hyvin myös muualta tulleisiin. Illallisen jälkeen iltaa jatkettiin pikkutunneille tanssin ja karaoken merkeissä.

Päivien mieleenpainuvan päätösluennon piti huippu-urheilujohtaja Mika Kojonkoski Suomen Olympiakomiteasta. Hän puhui yksilön roolista muuttuvassa työelämässä ja työyhteisössä. Responsibility, respect, joy!

Maanmittauspäivien tulevaisuudesta on kirjoiteltu tämänkin lehden palstoilla. Ainakin vuoden 2014 osalta näyttää valoisalta, Seinäjoen kaupunki on nimittäin lupautunut järjestämään nämä järjestyksessä 50. Maanmittauspäivät.

Kiitos Kuopio, tapaamisiin Seinäjoella maaliskuussa 2014!

Rekisterinpito-osaamisesta on lyhyt askel koulutusasioihin. Maanmittausalan diplomi-insinöörikoulutus on puhututtanut jo jonkin aikaa, kun Aalto yliopiston ulkopuolisten on ollut vaikea saada käsitystä meneillään olevan tutkintouudistuksen sisällöstä. On jopa pelätty opetuksen katoamista tai ainakin jakautumista moneen osaan tai sen muuttumista muuten tunnistamattomaksi. Opetus ei ole kuitenkaan mihinkään katoamassa, mutta kaksi jälkimmäistä pelkoa vielä hieman vaivaavat. Tilanne selkiytynee, kun saamme tietoa päivittyvistä suunnitelmista. Aiheeseen liittyy myös kysymys lainsäädännössä oleviin alamme eräiden tehtävien koulutustasovaatimuksista. On kysytty, ovatko ne enää nykypäivänä tarpeen. Hyviä perusteluja on esitetty sekä vaatimusten poistamisen että säilyttämisen puolesta. MILA:n seuraavissa numeroissa voinemme palata näihin tärkeisiin asioihin.

Kuopion maanmittauspäivät olivat erittäin onnistunut tilaisuus. Kiitos siitä kuuluu tietysti järjestäjille mutta myös päivien osallistujille. Hyvä tunnelma syntyy siitä, että paikalla on paljon vä keä. Päivillä saimme myös tiedon, että traditio jatkuu ja historian 50. maanmittauspäivät järjestetään Seinäjoella 20. – 21.3.2014.

Kevät etenee nyt aimo harppauksin. Sukset siirsin jo varaston nurkkaan.

Toivotan teille kaikille, hyvät lukijat, Hauskaa Vappua!

Pekka Halme, puheenjohtaja

Puheenjohtaja Pekka Halme vastaanottaa Viron EGÜ:n tervehdystä puheenjohtaja Hugo Tollilta. (Kuva Mika Ahvenainen)

Liiton vuosikokous pidettiin 21.3.2013 Kuopiossa Maanmittauspäivien yhteydessä. Kokouksessa oli läsnä 17 jäsentä sekä pohjoismaista ja virolaista vierasta.

Kokous hyväksyi hallituksen laatimat toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2012 sekä hallituksen esittämät muutokset liiton sääntöihin. Sääntömuutoksella muun muassa alennetun jäsenmaksun kohdentaminen muillekin kuin työttömille jäsenille.

Tarkemmin kokouksessa käsitellyistä asioista kokouskutsussa.

Hallitus

Opinnoissa edetään kaksiportaisen mallin mukaisesti. Ensin suoritetaan tekniikan kandidaatintutkinto ja sen jälkeen diplomi-insinöörin tutkinto. Insinööritieteiden korkeakoulussa on ensi keväästä lähtien vain yksi kandidaattiohjelma ja siinä kolme hakukohdetta eli pääainetta: kone- ja rakennustekniikka, energia- ja ympäristötekniikka ja rakennettu ympäristö.

Tekniikan kandidaatin tutkinto luo perustan osaamiselle, jota syvennetään diplomi-insinöörin tutkinnossa. Kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 opintopistettä, ja sen tavoitteellinen suoritusaika on kolme vuotta. Kandidaattivaiheen jälkeisen diplomi-insinöörin tutkinnon laajuus taas on 120 opintopistettä ja tavoitteellinen suoritusaika 2 vuotta. Insinööritieteiden kandidaattiohjelmaan hyväksytty saa samalla opiskeluoikeuden jossakin diplomi-insinöörin tutkintoon johtavassa ylemmässä pääaineessa. Maankäyttötieteiden näkökulmasta diplomi-insinöörivaiheen pääaineita ovat:

Kiinteistötalous: kiinteistöjen hallinta, rahoitus ja arviointi; tekniikkaa, taloutta ja oikeustieteitä.

Liikennetekniikka ja maankäytön suunnittelu: liikennejärjestelmän ja alueidenkäytön analysointi, strateginen ja kestävä suunnittelu sekä suunnittelujärjestelmän integrointi.

Geoinformatiikka: paikkatiedot ja niiden hallinta, analysointi ja visualisointi; geodesia, fotogrammetria, kaukokartoitus ja kartografia.

Merkillepantavaa on, että kiinteistötaloutta tai liikennetekniikkaa ja maankäytön suunnittelua diplomi-insinöörivaiheessa opiskelemaan haluavat hakevat rakennetun ympäristön hakukohteeseen ja geoinformatiikkaa opiskelemaan haluavat hakevat energia- ja ympäristötekniikan hakukohteeseen.

Hakuaika Insinööritieteiden korkeakoulun kandidaattiohjelmaan on 4.3.–3.4.2013.

Tutkimuksen mukaan maanmittausalalle opiskelemaan tulevat saavat tietoa alan opiskelumahdollisuuksista erityisesti sukulaisilta ja tuttaviltaan. Tästä syystä, arvon kollegat, kertokaapa lähipiirissänne tästä loistavasta, mutta nuorten ehkä hieman vähemmän tuntemasta opiskelualasta.

Arvo Vitikainen
kiinteistötekniikan professori, Aalto-yliopisto

Lisätietoja saa:
studies.aalto.fi
http://eng.aalto.fi/fi/current/prospective/

Ympäristöministeri Ida Auken aloitti päivät lyhyellä johdannolla Tanskan hallituksen aikomuksiin ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi. Puhe liikkui kuitenkin niin yleisellä tasolla, ettei siitä ulkomaalainen juuri saanut kiinni. Michael Starbaek Christensen EU:n komissiosta sen sijaan ei tuntunut pelkäävän yksityiskohtia, eikä yrittänytkään puhua lyhyesti. Hän muistutti, että sopeutumistoimenpiteet tulevat yhä vaikeammiksi, kun erilaisten kasvihuonekaasujen päästöjä ei ole onnistuttu oleellisesti pienentämään. Suuria kustannuksia syntyy myös erilaisten äärimmäisten luonnonilmiöiden aiheuttamien tuhojen korjaamisesta.

Ylätason puheiden jälkeen siirryttiin konkreettisten asioiden pariin. Mielenkiintoisia olivat Morten Rungøn ja Lars Frederiksenin esitykset maastotiedon hyödyntämisessä tulvien vaikutusten ja veden käyttäytymisen mallintamisessa. Malleja on monenlaisia hyvin karkeasta erittäin sofistikoituihin laskentoihin, jotka ottavat huomioon viemäriverkoston toimivuuden, muun virtauksen, ylävirran täyttyvien altaiden aiheuttamat pulssit ja mahdolliset tulvavuokset mereltä jne. Demojen muuttuvat tilannekuvat avasivat aivan uusia näkökulmia ainakin alan maallikolle.

Lauantain mielenkiintoisin aihe oli datan avaaminen Tanskan mallin mukaan. Jo viime vuonna esitellyn Tanskan digitalisointistrategian toteuttamisen takana on Tanskassa vahva poliittinen tahto. Strategian tavoitteita ovat mm., että 80 % oleellisesta kommunikaatiosta viranomaisten ja kansalaisen välillä tapahtuu digitaalisesti. Sen lisäksi tavoitellaan entistä tiiviimpää viranomaisyhteistyötä. Valtio investoi strategian tavoitteiden toteuttamiseen 960 miljoonaa kruunua vuoteen 2016 mennessä, ja hankkeella odotetaan saavutettavan 250 miljoonan kruunun säästöt julkishallinnossa ja lisäksi 500 kruunun hyödyt yksityissektorilla.

Kaikki paikkatieto merikarttoja lukuun ottamatta on vapautettu vuoden 2013 alusta lukien. Tanskan maanmittauslaitokselle eli nykyisin Geodatastyrelsenille (entinen Kort og Matrikelstyrelsen) kompensoidaan valtion budjetista myyntitulojen alenemisen aiheuttama rahoitusvaje. Datan avaamisella tavoitellaan hallinnon tehostumista, koska tieto on kaikkien helposti saatavilla, ja kaikkien viranomaisten odotetaan käyttävän samaa perustietoa.

Päivien yksi pääasia oli luonnollisesti DdL:n vuosikokous. Kaikkiaan päivillä oli noin 450 osanottajaa ja karkean arvion perusteella heistä 300 oli läsnä vuosikokouksessa! Tällä kertaa ei asialistalla ollut erityisiä ongelma-asioita, mutta keskustelu oli silti vilkasta. Henning Elmström tuli valituksi liiton puheenjohtajaksi uudelle, ties kuinka monennelle kaudelleen. Ja lopuksi – mitäpä olisivat tämänkaltaiset kokoontumiset ilman päättäjäisillallista. Väkeä oli sielläkin paljon ja tunnelma korkealla.

Kehittäminen etenee kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe keskittyy täydentämään Euroopan unionin luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanoa Suomen lainsäädännössä.

Lainsäädännön kehittämisen toisessa vaiheessa asetetaan uusi laajapohjainen työryhmä, joka paneutuu luonnonsuojelulain vaikuttavuuteen ja resurssien käytön tehokkuuteen. Toisen vaiheen arvioidaan käynnistyvän vuoden 2013 lopulla.

Suomen ympäristökeskuksen tekemässä arvioinnissa esitettiin myös erämaalain kehittämistä. Tätä kehittämistyön kolmatta vaihetta koskeva aikataulu on vielä avoin.

www.ymparisto.fi

www.ymparisto.fi