MIL » Arkisto

Mittanauhan nollapäässä

MILA, Mittanauhan nollapäässä »

7.12.2009 | Johan von Wendt

Ruotsissa ei tunneta meidän asunto-osakeyhtiölainsäädännön mukaista omistusasumismuotoa. Siellä on ollut yleistä, että asuminen hoituu asumisoikeusmuotoisena. Nyt on kuitenkin 3-D kiinteistönmuodostuksen myötä tullut mahdolliseksi päästä asunnon omistajaksi uusissa talon-rakentamiskohteissa. Meidän lainsäädäntömme mukaan asunto-osakeyhtiön osakas ei omista asuntoaan, koska yhtiö omistaa rakennuksen ja osakas omistaa osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan tietyn asunnon yhtiössä.
Tämä uudistus Ruotsissa on poikinut tutkimuksia, joissa on selvitetty tämän uuden asumismuodon etuja ja sen merkitystä yleensä. Ruotsissa voi siis tulevaisuudessa todella omistaa itse asunnon kiinteistössä, jossa on useita asuntoja. Omistajan itsenäisyyttä rajoittavat kuitenkin kaikki kiinteistön …

Lue »

MILA, Mittanauhan nollapäässä »

7.10.2009 | MIL Ylläpito

Syvyydestä meri huokaa eli kertomus Merenkulkulaitoksen kuolinpesän osituksesta.
Merenkulkulaitoksen (MKL) organisaation muutokset eivät ole ainutlaatuinen tapahtumaketju valtionhallinnossa vaan se on luonnollinen jatkumo yleisestä muutostrendistä ja valtion tuottavuustavoitteista.
Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) hallinnonalalla MKL on viimeisiä, ellei jopa viimeinen organisaatio, jossa tilaaja-tuottaja -malli halutaan realisoida tai jalkauttaa. Merellisempi termi marinoida kuvaa prosessia myös varsin hyvin. Tähän liittyy myös ”vääräleukojen” satiirinen muunnos (vrt. elintarvike/kauppa marinointi = pilaantuneen lihan ”tuunaaminen” myyntikelpoiseksi).
Vastaavista aikaisemmin toteutetuista hallinnon muutoksista voidaan mainita esimerkiksi Tielaitos (Tiehallinto, Tieliikelaitos-»Destia), Posti- ja telelaitos (Itella, Sonera), Valtionrautatiet (VR-yhtymä, Ratahallintokeskus, Rautatievirasto) ja Ilmailulaitos (Ilmailuhallinto, Finavia). Tämä …

Lue »

MILA, Mittanauhan nollapäässä »

3.6.2009 | MIL Ylläpito

Maanmittarikuntaa, tai ainakin Maanmittauslaitoksen palveluksessa olevia toimitusinsinöörejä on viimevuosina paljonkin kohisuttanut kysymys oikeasta vesijätön lunastuskorvauksen määrästä. Kuohunnan taustalla on Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksen tutkimusraportti vesijätön oikeasta korvaustasosta. Raportissa katsottiin, että Korkeimman oikeuden tuoreimman vuonna 2000 antaman ennakkopäätöksen perusteella vesijätön neliöhinta lunastettaessa rakennuspaikkaan olisi suurin piirtein yhtä suuri kuin varsinainen tonttimaakin. Harmi vaan, että raportin mukainen hintataso, vaikka olikin hyvin perusteltu, ei vastannut useimpien toimitusinsinöörien käsitystä ja vakiintunutta käytäntöä vesijätön hinnasta. Ainakin täällä Hämeen rintamailla rantarakennuspaikan ja samalla siihen liitettävän vesijätön neliöhinta olisi ainakin ennen tätä lamaa silloin siinä 20 – 40 eur/m2. …

Lue »