MIL » MILA, Vaikuttaminen, Virallista

MIL ry:n lausui lunastuslain uudistamisesta

20.5.2019
Mikael Still
| Jaa...

Lunastuslakityöryhmän mietintö lunastuslainsäädännän korvausperusteiden tarkistamisesta jätettiin oikeusministeriölle 21.3.2019. Mietintö oli lausuntokierroksella 15.5.2019 asti ja MIL ry antoi lausunnon, joka perustui jäsenkyselyyn ja hallituksen valmisteluun.

Vastaukset jäsenkyselyyn olivat ehkä odotetustikin erisuuntaisia monessa asiassa. Tämä tietenkin kuvastaa MIL ry:n jäsenkuntaa ja siihen kuuluvien vaihtelevaa taustaa. Tämän takia MIL ry:n lausuntokin jäi aika yleiselle tasolle. MIL ry halusi kuitenkin tuoda esille muutamia kohtia, jossa huolellinen lainsäädäntötyö edellyttäisi lisäselvityksiä.

Ensinnäkin mietinnössä viitataan usein Ruotsin esimerkkiin. MIL ry:n mielestä mietinnössä ei ole täysin omaksuttu, että Ruotsissa on osittain erilainen lainsäädäntö ja erityisesti traditio maanhankinnassa. Ruotsissa ehdottomasti suurin osa maanhankinnasta tehdään vapaaehtoisin sopimuksin. Ruotsin lakimuutokseen johtavassa selvityksessä SOU 2007:29 (jonka laajuudesta Suomen lainvalmistelu voisi ottaa mallia) tuodaan esille, että niinkin paljon kuin 90–95 % kaikista maanhankinnasta, ml. maan- ja rautatiet, voimajohdot ja muut nauhamaiset hankkeet, tehdään vapaaehtoisin kaupoin. Selvityksen mukaan näissä vapaaehtoisissa kaupoissa maksetaan yleensä 10–20 % markkinaarvoa korkeampaa hintaa. Näin ollen korotuksen vaikutus maanhankintaan oli selvästi lievempi kuin se luultavasti tulisi olemaan Suomessa. Ruotsissa lunastuskorvauksesta maksetaan pääomaveroa samalla tavalla kuin vapaaehtoisissakin kaupoissa. Suomessa käytössä olevan verohuojennuksen takia 80 % korvauksesta on veroista vapaata, eli 20 %:sta korvauksesta maksetaan pääomaveroa. Kun korvaus perustuu vertailukauppoihin, joissa myyjä on jo omassa pidättäytymishinnassa (reservationspris, reservation price) ottanut huomioon maksettavan veron, voidaan MIL ry:n mielestä perustellusti sanoa, että lunastuksen luonne pakkotoimenpiteenä ja maanomistajan subjektiivinen arvo on jo nykyisessä lainsäädännössä kompensoitu Suomessa.

Toiseksi Suomessa ehdotetaan, että korotus – toisin kuin Ruotsissa – koskisi myös lunastuslain mukaista vahingonkorvausta. Ehdotus on perusteltu sillä, että eräissä tapauksissa erottelu haitan- ja vahingonkorvauksen välillä voi olla vaikeaa, ja että vahingonkorvaus muodostaa aika pienen osan kaikista lunastuskorvauksista. Tähän liittyen MIL ry peräänkuuluttaa syvällisempää pohdintaa siitä, miten ehdotus istuu yleiseen vahingonkorvaussääntelyyn. On tilanteita, jossa vahingonkorvausasia voidaan ratkaista joko lunastustoimituksessa tai yleisessä tuomioistuimessa. Siten lopputulos voi olla eri riippuen siitä, sovelletaanko lunastuslakia vai esimerkiksi vahingonkorvauslakia tai ympäristövahinkolakia.

Edellä mainituista syistä MIL ry lausui, että mikäli päädytään korottamaan määrättyjä lunastuskorvauksia, korotusprosentti jää selvästi alhaisemmalle tasolle kuin Ruotsissa, ehkä 10–15 %:n verran.

Lunastuslainsäädännön modernisointiin yleensä MIL ry suhtautuu positiivisesti. Kuitenkin olisi toivottavaa, että uudistus koskisi lunastuskorvauslainsäädäntöä laajemmin, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain korvaussäännöstöä.

Kaikkiin mietintöihin voi tutustua osoitteessa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/ Participation?proposalId= 66896b63-133b-4f77-b1ba-baf4f217acd7