MIL » Maailmalta, Pohjoismainen yhteistyö

Pohjoismainen pakina

23.2.2016
Mikael Still
| Jaa...

Norden

 

Katsaus Pohjoismaihin osoittaa, että jokaisessa maassa tällä hetkellä tapahtuu paljon maanmittausalalla. Haasteet ovat kuitenkin erilaisia eri maissa.

Fäärsaarilla maanmittausta hoitaa oikea superviranomainen Umhvørvisstovan (www.us.fo). Viranomaisen tehtäväkenttään kuuluvat maanmittausasiat (kartastotehtävät, kiinteistönmuodostus ja kirjaamisasiat), metsäasiat, väestöreksiteriasiat, ympäristöasiat ja uutena tehtävänä energia-asiat. Viranomaisen tehtäviä otetaan poliittisella tasolla vakavasti ja tällä hetkellä odotetaan päätöstä suuresta taloudellisesta paketista toiminnan kehittämiseksi. Ongelmana on kuitenkin pätevän henkilökunnan rekrytointi. Nuoret opiskelevat pääsääntöisesti Tanskassa ja muualla ulkomailla ja suuri osa jää sille tielle eikä muuta takaisin Fäärsaarille.

Ruotsissa on pula maanmittareista. Tällä hetkellä Lantmäterietin rekrytointitarve on noin 150-200 kpl maanmittausalan diplomi-insinöörejä. Vuosittain valmistuu tätä vähemmän maanmittareita ja moni heistä suuntautuu kunnille ja yksityiselle puolelle, joka on Ruotsissa hyvinkin suuri maanmittarien työllistäjä. Ruotsissa ei ole tarkkaa koulutusvaatimusta toimitusinsinöörinä toimimiseen. Soveltuva koulutus riittää ja sitten Lantmäteriet järjestää täydennyskoulutusta. Olen varma, että Lantmäteriet toivottaa myös Suomessa valmistuneita maanmittareita tervetulleeksi töihin. Kannattaa tutustua Lantmäterietiin vaikka vilkaisemalla heidän uusia kotisivuja (www.lantmateriet.se). Sivut ovat viestintäkonsultin suunnittelemia ja erittäin käyttäjäystävällisiä ja informatiivisia.

Norjassa puhuttaa edelleen maanmittaustoiminnan mahdollinen yksityistäminen suurin piirtein Tanskan mallin mukaan (auktorisoidut maanmittarifirmat). Tällä hetkellä kiinteistönmuodostus hoidetaan kuntien toimesta. Kuntia on 428 kpl, josta 158 on alle 3000 asukkaan kuntia. On sanomattakin selvää, että pätevän henkilökunnan saaminen jokaiseen kuntaan on haasteellista. Monessa kunnassa virkamiehen työnkuvaan kuuluu esim. 20 % maanmittausta ja sen lisäksi vaihtelevasti monenlaisia muita tehtäviä. Norjassa puhutaankin paljon kuntauudistuksesta, mutta kuten Suomessakin mielipiteet siitä menevät pahasti ristiin. Maanmittaustoiminnan yksityistämispuheet ovat nousseet esille hyvin nopeasti. Muutamia vuosia sitten kukaan ei voinut kuvitellakaan, että kiinteistönmuodostuksen yksityistämisestä edes puhuttaisiin. Asiassa ei ole tehty mitään päätöksiä vielä ja tällä hetkellä ei tiedetä, avataanko kiinteistönmuodostus yksityiselle puolelle vai ei.

Norjassa Jordskifterätten (jossa ratkaistaan riitaiset maanmittaustoimet ensimmäisenä instanssina) saa tämän vuoden alusta edistää sovintoa entistä aktiivisemmin. Tavoitteena on saada pienen intressin asiat hoidettua ilman pitkittyneitä oikeudenkäyntejä kalliine kustannuksineen. Tämä varmaan hakee muotoaan vielä, kun harkitaan kuinka pitkälle sovintoa saa hieroa ilman, että puolueettomuus kärsii.

Tanskassa on määrätietoisesti tehty töitä avoimen datan puolesta jo pitkään. Perusdataa kerätään monen tahon toimesta (henkilötiedot, kiinteistöt, rakennukset, osoitteet, kartat, verotiedot jne.) ja yhdistämällä eri tiedot eri tavalla voidaan luoda edellytyksiä uusien sovellusten ja palvelujen kehittämiselle. Yhdistämällä dataa paikkaan, datan arvo ja käytettävyys poikkeuksetta kasvaa. Ajatellaan, että kerätty tieto ei ole lopputuote vaan keino luoda uutta. Ajattelutapaa voidaan rinnastaa Lego-palikkojen kanssa rakentamiseen. Yhdistämällä eri peruspalikoita voidaan rakentaa vaikka minkälaisia rakennelmia.

Maanmittauspäivillä Jyväskylässä kuullaan lisää Pohjoismaiden kuulumisia englanninkielisessä sessiossa tiistaina 8.3.2016 klo 14 kun Pohjoismaiden edustajat puhuvat maanmittarien koulutuksesta ja pätevyydestä eri maissa.

Mikael Still

Artikkelin avainsanat: