Helmikuun ensimmäinen viikonloppu on Tanskan maanmittariyhdistyksen DdL:n päivien ja vuosikokouksen vakioajankohta. Kokouspaikka, perinteinen Hotel Nyborg Strand ja monet osallistujat alkavat olla jo hyvin tuttuja. Tämän vuoden ohjelman teemana oli vesi, tai käytännössä ilmastonmuutos, jota ja jonka vaikutuksia käsiteltiin monesta näkökulmasta osittain kahdessa rinnakkaisessa luentosarjassa.

Ympäristöministeri Ida Auken aloitti päivät lyhyellä johdannolla Tanskan hallituksen aikomuksiin ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi. Puhe liikkui kuitenkin niin yleisellä tasolla, ettei siitä ulkomaalainen juuri saanut kiinni. Michael Starbaek Christensen EU:n komissiosta sen sijaan ei tuntunut pelkäävän yksityiskohtia, eikä yrittänytkään puhua lyhyesti. Hän muistutti, että sopeutumistoimenpiteet tulevat yhä vaikeammiksi, kun erilaisten kasvihuonekaasujen päästöjä ei ole onnistuttu oleellisesti pienentämään. Suuria kustannuksia syntyy myös erilaisten äärimmäisten luonnonilmiöiden aiheuttamien tuhojen korjaamisesta.

Ylätason puheiden jälkeen siirryttiin konkreettisten asioiden pariin. Mielenkiintoisia olivat Morten Rungøn ja Lars Frederiksenin esitykset maastotiedon hyödyntämisessä tulvien vaikutusten ja veden käyttäytymisen mallintamisessa. Malleja on monenlaisia hyvin karkeasta erittäin sofistikoituihin laskentoihin, jotka ottavat huomioon viemäriverkoston toimivuuden, muun virtauksen, ylävirran täyttyvien altaiden aiheuttamat pulssit ja mahdolliset tulvavuokset mereltä jne. Demojen muuttuvat tilannekuvat avasivat aivan uusia näkökulmia ainakin alan maallikolle.

Lauantain mielenkiintoisin aihe oli datan avaaminen Tanskan mallin mukaan. Jo viime vuonna esitellyn Tanskan digitalisointistrategian toteuttamisen takana on Tanskassa vahva poliittinen tahto. Strategian tavoitteita ovat mm., että 80 % oleellisesta kommunikaatiosta viranomaisten ja kansalaisen välillä tapahtuu digitaalisesti. Sen lisäksi tavoitellaan entistä tiiviimpää viranomaisyhteistyötä. Valtio investoi strategian tavoitteiden toteuttamiseen 960 miljoonaa kruunua vuoteen 2016 mennessä, ja hankkeella odotetaan saavutettavan 250 miljoonan kruunun säästöt julkishallinnossa ja lisäksi 500 kruunun hyödyt yksityissektorilla.

Kaikki paikkatieto merikarttoja lukuun ottamatta on vapautettu vuoden 2013 alusta lukien. Tanskan maanmittauslaitokselle eli nykyisin Geodatastyrelsenille (entinen Kort og Matrikelstyrelsen) kompensoidaan valtion budjetista myyntitulojen alenemisen aiheuttama rahoitusvaje. Datan avaamisella tavoitellaan hallinnon tehostumista, koska tieto on kaikkien helposti saatavilla, ja kaikkien viranomaisten odotetaan käyttävän samaa perustietoa.

Päivien yksi pääasia oli luonnollisesti DdL:n vuosikokous. Kaikkiaan päivillä oli noin 450 osanottajaa ja karkean arvion perusteella heistä 300 oli läsnä vuosikokouksessa! Tällä kertaa ei asialistalla ollut erityisiä ongelma-asioita, mutta keskustelu oli silti vilkasta. Henning Elmström tuli valituksi liiton puheenjohtajaksi uudelle, ties kuinka monennelle kaudelleen. Ja lopuksi – mitäpä olisivat tämänkaltaiset kokoontumiset ilman päättäjäisillallista. Väkeä oli sielläkin paljon ja tunnelma korkealla.